Historjá

Alimus láhkaollašuhttima geaidnu: ráđđehuskonsealjja vuoigatvuođaossodagas iešráđálaš alimus riektái

Adolf Tandefelt (1747 – 1822), ráđđehuskonsealjja riekteossodaga vuosttas várreságajođiheaddji.

Málagovva C.F. Breda, Turku hoavvariekti. Govva: Ulla Roine.

Alimus riekti vuođđuduvvui jagis 1918, muhto dan máttut leat olu guhkelis historjjás. Alimusrivttiid vuođđudisgohte Eurohpai maŋŋidisgakaáigge ja árra ođđa áigge, go politihkalaš váldi čoahkkanisgođii ain garrasabbot gonagasaide. Ruoŧa vuosttas alimusrievttit ledje álgoálggus gonagasa duopmoválddi geavahit vuođđuduvvon hoavvarievttit, main vuosttas lei jagis 1614 vuođđuduvvon Svea hoavvariekti. Hoavvarivttiin bođii goit geavadis gaskamuddu, daningo goanagassii doarjaluvvui ain boares árbevieru mielde. Áitosaš alimus riekti vuođđuduvvui Ruŧŧii jagis 1789.

Go Suoma stáhtaoktavuohta Ruŧŧii jávkai jagis 1809, alimus rievtti doaimmat oskkilduvvojedje ráđđehuskonsealjja (jagi 1816 rájes Keaisárlaš Suoma senáhta) riekteossodahkii. Riekteossodagas lei mearkkašupmi vuoigatvuođa ovddideaddjin eandalii autonomiija áigge vuosttas bealde, goas riikkabeaivvit eai gohččojuvvon čoahkkái. Riekteossodaga ságajođiheaddjin doaimmai generálakuvernevra.

Boares Eurohpas válddi golmmajuohku ii dovdojuvvon. Riekteossodaga senáhtorat oassálaste senáhta dievasčoahkkimis maiddái ollášuhttin- ja láhkaásahanválddi geavaheapmai. Senáhta riekteossodaga lahtut ledje dattege suopmelaš láhkaalmmáigotti elihtta, ja máŋggat sis doibme gokko nu karrieraset muttus maiddái ovdamearkan universitehta professorin. Senáhtorat eai lean earutheahtes muhto sin bajit ledje golmmajagašat ja sorjavaččat Ruošša geaisáris, man láhkaollašuhttinválddi riekteossodat ovddastii. Geavadis doaibmabajiid sorjavašvuohta geaisáris ii váikkuhan sin sajádahkii earet ng. soardinbajiid (1899 – 1905, 1908 – 1917), goas maiddái riekteossodaga čohkkui duohtadedje politihkalaš sivaid geažil.

Iehčanassan šaddama maŋŋá Suoma jagis 1918 ráđđehushápmi ráhkaduvvui válddi golmmajuoguprinsihpa ala. Alimus rievttis bođii iešráđálaš duopmostuollu ja dan duopmáriin earutkeahtes duopmárat. Alimus rievttis bođii rihkus – ja riidoáššiin riikkadási alimus riektedássi.

Alimus rievtti stáhtanjuolggadus vuoigatvuođalaš sajádat ii leat nuppástuvvan jagi 1918 maŋŋá. Mearkkašahtti ođastusat leat dattege dáhpáhuvvan, ja duopmostuolu servodatlaš doaibmabiras lea ođasmahtton vuđolaččat máŋgga geardde. Alimus rievtti áššeráhkadusa báidne ovdamearkan 1930-logus vátnaáiggi dagahan bággočuorvvasgávpe- ja bággočađahanáššit, 1960-logus fas jođánis huksenáigoda čuovvumuššan huksenriiddut. Alimus rievtti áššebahkut manne jagi 1980 váidinlohpevuogádahkii, mas čuovui ahte duopmostuolus bođii árabu čielgasabbot ovdamearrádusduopmostuollu.

Heikki Pihlajamäki

Čálli lea vuoigatvuođahistorjjá doseanta Helsset universitehtas.