KKO:2026:79

Ulkomaisten yhtiöiden Suomessa olevia varoja oli asetettu takavarikkoon niiden jäädyttämiseksi Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EU) 269/2014 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Yhtiöt, joita ei ollut merkitty asetuksen liitteenä olevaan pakoteluetteloon, olivat takavarikkoa koskevien päätösten mukaan suoraan tai välillisesti pakoteluetteloon merkityn henkilön omistuksessa ja määräysvallassa.

Korkein oikeus katsoi, että yhtiöissä käyttöön otetut suojamenetelmät, joilla estettiin pakoteluetteloon merkittyä henkilöä käyttämästä tosiasiallista määräysvaltaa yhtiöiden varoihin, voitiin ottaa huomioon arvioitaessa varojen jäädyttämisen edellytyksiä. Kun asiassa oli esitetty uskottava näyttö suojamenetelmien tehokkuudesta, yhtiöiden varojen jäädyttämiselle ei ollut edellytyksiä.

Neuvoston asetus (EU) N:o 269/2014 Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä 2 art 1 kohta

L eräiden Suomelle Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan unionin jäsenenä kuuluvien velvoitusten täyttämisestä 2 b §

Asian tausta

A oli 9.3.2022 lisätty Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EU) 269/2014 liitteenä olevaan pakoteluetteloon.

Ulkoministeriö oli 10.3.2022 toimittanut Ulosottolaitokselle hakemuksen, jossa se oli pyytänyt mainitun asetuksen ja siihen tehtyjen muutosten täytäntöönpanoa.

Ulosottomies oli päätöksissään 13.5.2022 ja 1.7.2022 katsonut, että yhtiöt X ja Y olivat suoraan tai välillisesti pakotelistatun A:n omistuksessa ja määräysvallassa, ja asettanut takavarikkoon yhtiöiden irtainta omaisuutta.

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Helsingin käräjäoikeuden päätös 29.11.2023 nro 23/49666

X ja Y vaativat ulosottovalituksissaan takavarikkoa koskevien päätösten kumoamista.

Käräjäoikeus katsoi selvitetyksi, että X ja Y sekä niiden varat eivät olleet A:n omistuksessa. Käräjäoikeus katsoi A:n kuitenkin käyttävän määräävää vaikutusvaltaa yhtiöissä ja myös yhtiöiden varojen olevan A:n määräysvallassa. Käräjäoikeuden mukaan esitetty selvitys ei riittänyt osoittamaan yhtiöissä toteutetun sellaisia suojamenetelmiä, jotka poistaisivat A:n määräysvallan yhtiöiden varoihin.

Käräjäoikeus hylkäsi valitukset.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Kirsi Kohonen.

Helsingin hovioikeuden päätös 31.1.2025 nro 83

X ja Y valittivat hovioikeuteen.

Hovioikeus katsoi, että yhtiöissä käyttöön otettujen suojamenetelmien vuoksi niiden varoja ei päätynyt A:lle eikä hän muutoinkaan pystynyt käyttämään niiden varoja tai osallistumaan yhtiöiden liiketoimintapäätöksiin. Näin ollen takavarikkoa koskevissa päätöksissä tarkoitetuille jäädyttämistoimille ei ollut edellytyksiä.

Hovioikeus kumosi päätökset takavarikoista.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Juha Terho, Anna-Maija Ruohoniemi ja Pekka Niemelä.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

Ulkoministeriölle myönnettiin valituslupa oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:n 2 momentin 2 kohdan nojalla rajoitettuna kysymykseen siitä, mikä merkitys konsernissa käyttöön otetuilla suojamenetelmillä oli hovioikeuden päätöksessä tarkoitettujen, Suomessa olevien varojen takavarikoimisen edellytyksiä arvioitaessa.

Ulkoministeriö vaati valituksessaan, että hovioikeuden päätös kumotaan.

X ja Y vaativat vastauksessaan, että valitus hylätään.

Välitoimi

Kihlakunnanvouti antoi pyydetyn lausunnon.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta

1. Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 269/2014 (jäljempänä pakoteasetus) 2 artiklan 1 kohdan mukaan asetuksen liitteessä 1 luetelluille tahoille kuuluvat taikka näiden omistuksessa, hallussa tai määräysvallassa olevat varat ja taloudelliset resurssit jäädytetään.

2. A on lisätty kyseiseen asetuksen liitteenä olevaan luetteloon 9.3.2022 annetulla neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2022/396.

3. Ulkoministeriö on 10.3.2022 toimittanut Ulosottolaitokselle eräiden Suomelle Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan unionin jäsenenä kuuluvien velvoitusten täyttämisestä annetun lain 2 b §:n mukaisen hakemuksen, jossa se on pyytänyt pakoteasetuksen ja siihen tehtyjen muutosten täytäntöönpanoa.

4. Ulosottomies on päätöksillään 13.5.2022 ja 1.7.2022 pannut täytäntöön pakoteasetuksessa edellytetyn varojen jäädyttämisen muun muassa asettamalla takavarikkoon X:n Suomessa varastossa ollutta irtainta omaisuutta sekä Y:n saatavan suomalaiselta velalliselta, koska kyseiset yhtiöt olivat suoraan tai välillisesti A:n omistuksessa ja määräysvallassa.

5. Yhtiöt ovat ulosottovalituksissaan vaatineet takavarikkoa koskevien päätösten kumoamista. Käräjäoikeus on katsonut selvitetyksi, että yhtiöt ja niiden varat ovat olleet A:n määräysvallassa. Käräjäoikeuden mukaan asiassa esitetty selvitys ei ole riittänyt osoittamaan yhtiöissä toteutetun sellaisia objektiivisesti todennettavia suojamenetelmiä, jotka poistaisivat A:n määräysvallan yhtiöiden varoihin. Käräjäoikeus on hylännyt ulosottovalitukset.

6. Hovioikeus on katsonut olevan perusteltua aihetta epäillä A:n käyttävän määräysvaltaa yhtiöissä, minkä vuoksi yhtiöiden varat olisi lähtökohtaisesti jäädytettävä. Hovioikeus on kuitenkin sallittuaan yhtiöiden esittää uutta selvitystä katsonut näytetyksi, että yhtiöissä käyttöön otettujen suojamenetelmien vuoksi jäädyttämistoimille ei ole ollut edellytyksiä. Hovioikeus on kumonnut päätökset takavarikoista.

Kysymyksenasettelu Korkeimmassa oikeudessa

7. Korkeimmassa oikeudessa on kysymys siitä, mikä merkitys yhtiöiden käyttämillä suojamenetelmillä eli toimenpiteillä estää pakotetoimien kohteena olevaa A:ta käyttämästä tosiasiallista määräysvaltaa yhtiöiden varoihin on arvioitaessa yhtiöillä Suomessa olevien varojen jäädyttämisen edellytyksiä.

Suojamenetelmät ja niiden merkitys yleisesti

8. Pakoteasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan kaikki asetuksen liitteessä 1 eli niin sanotussa pakoteluettelossa lueteltujen henkilöiden omistuksessa tai määräysvallassa olevat varat on jäädytettävä. Unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaan tämä merkitsee muun ohella, että jos pakoteluetteloon merkityllä henkilöllä on määräysvalta yhtiössä, myös yhtiön omaisuuden oletetaan lähtökohtaisesti olevan kyseisen henkilön määräysvallassa, jolloin yhtiön omaisuus on jäädytettävä riippumatta siitä, onko yhtiötä itseään merkitty pakoteluetteloon. Olettaman kumoamisen on kuitenkin oltava mahdollista osoittamalla, ettei asetuksen liitteessä mainittu henkilö ole tosiasiallisesti pitänyt määräysvallassaan pakoteluetteloon merkitsemättömän yhtiön varoja tai taloudellisia resursseja, erityisesti kun otetaan huomioon asianomaisen yhtiön hallintorakenne, säännöt ja toiminnan tosiasialliset olosuhteet. (Ks. pakoteasetuksen 2 artiklan 1 kohtaa asiallisesti vastaavan Valko-Venäjään kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen [EY] N:o 765/2006 2 artiklan 1 kohdan tulkintaa koskeva unionin tuomioistuimen tuomio 12.3.2026, EM System, C-84/24, EU:C:2026:181.)

9. Edelleen pakoteasetukseen sen muuttamisesta annetulla neuvoston asetuksella (EU) 2023/1215 lisätystä 6 b artiklan 5 d kohdasta ilmenee nimenomaisesti, että arvioitaessa, ovatko pakoteluetteloon merkityn henkilön määräysvallassa olevan yhtiön varat kyseisen henkilön määräysvallassa, voi merkitystä olla niin sanotuilla palomuureilla. Kyseisen säännöksen mukaan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat myöntää luvan muun muassa jäädytettyjen varojen vapauttamiseen pakoteluetteloon merkitylle henkilölle, jos voidaan todeta, että tämä on ehdottoman välttämätöntä sellaisen palomuurin perustamiseksi, sertifioimiseksi tai arvioimiseksi, joka poistaa pakoteluetteloon merkityn henkilön määräysvallan sen määräysvallassa olevan, luetteloon kuulumattoman, oikeushenkilön, yhteisön tai elimen varoihin ja varmistaa, että pakoteluetteloon merkitylle henkilölle ei kerry muita varoja tai taloudellisia resursseja. Muutosasetuksen johdanto-osan mukaan tällaisen poikkeuksen tarkoituksena on mahdollistaa se, että kyseinen yhteisö voi jatkaa liiketoimintaansa. Pakoteasetuksessa tai muussakaan unionin lainsäädännössä ei kuitenkaan tarkemmin säädetä tällaisista palomuureista tai niiden tehokkuuden arvioimisesta.

10. Unionin toimielimet ovat sen sijaan antaneet pakotesäännösten tulkintaa koskevia suosituksia ja ohjeita, jotka koskevat muun muassa kyseisen kaltaisia suojamenetelmiä. Kuten Korkein oikeus on ratkaisukäytännössään todennut, tällaiset tulkintaohjeet eivät sido tuomioistuinta, mutta ne voidaan ottaa huomioon pakoteasetuksen täytäntöönpanoa koskevassa asiassa pakotteiden edellytysten täyttymistä arvioitaessa (KKO 2025:30, kohta 30).

11. Komission pakoteasetuksen 2 artiklasta 19.6.2020 antaman lausunnon mukaan yhteisö voi saada varoihinsa kohdistuvan jäädyttämistoimenpiteen kokonaan tai osittain poistetuksi osoittamalla, että varat eivät tosiasiassa ole luetteloon merkityn henkilön määräysvallassa esimerkiksi siitä syystä, että on otettu käyttöön suojatoimia, jotka estävät luetteloon merkittyä henkilöä määräämästä varoista. Näitä suojamenetelmiä koskevat hallinnolliset kysymykset arvioidaan kansallisen sääntelyn mukaisesti.

12. Komissio on antanut erillisen ohjeen suojamenetelmien eli palomuurin luomisesta (komission päivitetty ohje 29.11.2023 palomuurien käyttöönotosta tapauksissa, joissa yhteisöt ovat luetteloon merkityn henkilön tai yhteisön omistuksessa tai määräysvallassa). Ohjeen mukaan tarvittavat suojamenettelyt, joilla luetteloon merkittyä henkilöä estetään osallistumasta yhteisön liiketoimintapäätöksiin ja hyötymästä sen taloudellisista resursseista, voidaan luoda lainsäädännöllä tai yhteisöjen itsensä toimesta. Jälkimmäisessä tilanteessa yhteisöjä kannustetaan hankkimaan ulkopuolinen ja riippumaton auditointi menettelyiden tehokkuuden varmistamiseksi sekä edellytetään yhteisön ylimmän johdon antavan kirjalliset sitoumukset velvollisuuksiensa täyttämisestä. Jäsenvaltioiden tulee järjestää hyväksymisprosessi, jossa kansallinen toimivaltainen viranomainen tarkastaa yhteisön luoman menettelyn asianmukaisuuden, ja mikäli se hyväksytään, antaa tästä kirjallisen vahvistuksen. Yhdessä jäsenmaassa hyväksytyllä menettelyllä voi olla vaikutuksia myös muissa maissa.

13. Korkein oikeus katsoo pakoteasetuksen ja sitä jäädyttämisvelvollisuuden osalta vastaavien muiden unionin oikeuden pakotesäännösten, unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännön sekä muun edellä lausutun perusteella, että pakoteasetusta sovellettaessa pakoteluetteloon merkityn henkilön määräysvallassa olevan yhtiön varojen oletetaan lähtökohtaisesti olevan kyseisen henkilön määräysvallassa, mutta tämä olettama voidaan kumota näyttämällä, että pakoteluetteloon merkitty henkilö ei voi suojamenetelmien vuoksi tosiasiassa käyttää yhtiön varoihin määräysvaltaa. Kansallisen viranomaisen on arvioitava suojamenetelmien riittävyys ja vaikutus jäädyttämisen edellytyksiin tapauskohtaisesti niistä esitetyn selvityksen perusteella.

Näytön arvioinnin lähtökohdat tässä asiassa

14. Ratkaisussa KKO 2025:30 (kohta 28) todetuin tavoin pakoteasetuksen täytäntöönpanoa koskevassa näytön arvioinnissa on perusteltua soveltaa riita-asioissa pääsääntöisesti noudatettavaa uskottavan näytön näyttökynnystä. Näyttökynnyksen ylittyminen ja vastapuolelle syntyvä velvollisuus esittää vastatodistelua edellyttää tapauskohtaista arviointia myös pakoteasetuksen täytäntöönpanoa koskevissa asioissa. Näytön arvioinnissa on otettava huomioon muun muassa asianosaisten näyttömahdollisuudet.

15. Varojen jäädyttämisen kohteeksi joutuneet X ja Y ovat väittäneet ottaneensa käyttöön konsernin tasolla sellaiset tehokkaat ja luotettavat suojamenetelmät, joilla pakoteluetteloon merkitty A ei voi tosiasiassa käyttää määräysvaltaa yhtiöiden varoihin. Ulkoministeriö on kiistänyt sanottujen suojamenetelmien riittävyyden.

16. Korkein oikeus toteaa, että varojen jäädyttämisen kohteeksi joutuneilla X:llä ja Y:llä on lähtökohtaisesti velvollisuus esittää selvitystä yhtiöissä käyttöönotetuista suojamenetelmistä määräysvallan perusteella syntyneen olettaman kumoamiseksi. Siltä osin kuin yhtiöt kykenevät esittämään tätä koskevaa uskottavaa näyttöä, varojen jäädyttämistä vaatineen ulkoministeriön on vastaavasti esitettävä yhtiöiden esittämää näyttöä horjuttavaa vastanäyttöä.

17. Ulkoministeriö on valituksessaan katsonut, että yhtiöiden suojamenetelmiä tulisi arvioida sellaisina kuin ne olivat olleet takavarikkopäätösten mukaisina ajankohtina.

18. Korkein oikeus toteaa, että ulkoministeriön esittämä tulkinta suojamenetelmien arviointiajankohdasta ei saa tukea edellä selostetuista oikeusohjeista. Jäädyttämistoimenpiteiden kohteena olevien yhtiöiden oikeusturva edellyttää, että yhtiöt voivat saada varoihinsa kohdistuvan jäädyttämistoimenpiteen kokonaan tai osittain poistetuksi osoittamalla esimerkiksi vielä muutoksenhakumenettelyssä, että ne ovat ottaneet käyttöönsä suojatoimia, jotka estävät luetteloon merkittyä henkilöä käyttämästä määräysvaltaa niiden varoihin. Lisäksi edellä selostetusta pakoteasetuksen 6 b artiklan 5 d kohdasta ilmenee, että tehokkaiden suojamenetelmien perustaminen on mahdollista vielä varojen jäädyttämisen jälkeenkin. Näin ollen Korkein oikeus katsoo, että asiassa on otettava huomioon myös selvitys, joka koskee takavarikkopäätösten jälkeisiä olosuhteita.

Korkeimman oikeuden arviointi

19. Asiassa on riidatonta, että Y omistaa muiden sen konserniin kuuluvien yhtiöiden, mukaan lukien X:n, osakekannan. Y:n kotipaikka on Sveitsissä.

20. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella Sveitsin pakotelainsäädäntö sekä sen sisältämät suojatoimia koskevat edellytykset ja menettelyt ovat keskeisesti samansisältöisiä kuin Euroopan unionissa. Yhtiöt ovat selvittäneet, että konsernissa on toteutettu suojamenetelmiä sen varmistamiseksi, että yhtiöistä ei siirry varoja tai taloudellisia etuja pakotteiden kohteena oleville henkilöille ja että tällaiset henkilöt on eristetty yhtiöiden päätöksenteosta. Ulkoinen auditoija on arvioinut suojatoimien tehokkuutta takautuvasti 1.3.2022 lähtien.

21. Konserniin kohdistetuissa auditoinneissa on niistä laadittujen asiakirjojen perusteella päädytty siihen, ettei konserniyhtiöistä siirry varoja tai taloudellisia etuja pakotteiden kohteena oleville henkilöille. Sveitsin toimivaltainen viranomainen SECO on osaltaan hyväksynyt konsernin käyttöön ottamat menettelyt tehokkaiksi ja vahvistanut, että konserniin ei ole tarpeen kohdistaa jäädytystoimia. Sanotun viranomaisen on myös selvitetty kohdistavan konserniin pitkäkestoista valvontaa.

22. Y:n omistaa edelleen kyproslainen yhtiö, jonka kotipaikkavaltio Kypros on edellyttänyt yhtiön jatkavan toimintaansa erityismenettelyssä, joka sisältää sekä etukäteistä hyväksyntää tarkoittavia toimia että yhtiön toiminnan tiivistä jälkikäteistä valvontaa. Edelleen asiassa esitettyjen kannanottojen perusteella Ranskan, Belgian ja Irlannin toimivaltaiset viranomaiset ovat arvioineet konsernissa käyttöön otetut suojamenetelmät riittäviksi.

23. Korkein oikeus katsoo, että edellä kuvatut ulkomaisten toimivaltaisten viranomaisten hyväksynnät ja lausumat tukevat yhtiöiden väitettä siitä, että konsernissa käyttöön otettuja suojamenetelmiä voidaan pitää tehokkaina ja riittävinä. Sanottujen muiden valtioiden viranomaislausumien lisäksi asiassa on kattavalla asiakirja- ja asiantuntijanäytöllä edelleen selvitetty niitä käytännön toimenpiteitä, joilla yhtiöt ovat pyrkineet jo maaliskuusta 2022 lukien varmistumaan käyttöön ottamiensa suojamenetelmien soveltamisesta ja siten niiden tehokkaasta toteutumisesta. Näiden toimenpiteiden riittävyyttä on auditoinut ulkopuolinen ja riippumaton taho. Tältä osin Korkeimmassa oikeudessa on vedottu myös uutena kirjallisena todisteena auditointiraporttiin 22.7.2025, joka osaltaan osoittaa, että konsernissa on edelleen yhtäjaksoisesti toteutettu suojamenetelmien mukaisia riittäviä toimenpiteitä.

24. Korkein oikeus katsoo johtopäätöksenään, että X ja Y ovat esittäneet asiassa uskottavan näytön siitä, että yhtiöiden varat eivät konsernissa käyttöön otettujen suojamenetelmien johdosta ole tosiasiassa olleet A:n määräysvallassa. Ulkoministeriö ei tältä osin ole esittänyt vastanäyttöä, joka antaisi aihetta epäillä kyseisten suojamenetelmien tosiasiallista tehokkuutta ja riittävyyttä. Näin ollen takavarikkopäätöksissä tarkoitetuille jäädyttämistoimille ei ole edellytyksiä, eikä aihetta hovioikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ole.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Ari Kantor, Jussi Tapani, Tuija Turpeinen, Pekka Pulkkinen ja Heli Melander. Esittelijä Antto Orasmaa.