KKO:2026:50

Käräjäoikeudelta oli pyydetty tietoja 39 luonnollisen henkilön vireillä olevista ja päättyneistä oikeudenkäynneistä.

Korkein oikeus katsoi, että kun pyyntö koski oikeudenkäynnin perustietoja, kysymys oli oikeudenkäynnin julkisuutta koskevasta asiasta, joka ratkaistiin oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain menettelysäännösten mukaisesti.

YTJulkL 2 §

YTJulkL 4 §

YTJulkL 28 §

YTJulkL 33 §

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Tietopyyntö ja asian aikaisempi käsittely

A Oy pyysi Itä-Uudenmaan käräjäoikeutta toimittamaan tiedot vireillä olevista tai päättyneistä oikeudenkäynneistä koskien 39:ää pyynnössä nimettyä luonnollista henkilöä. Pyyntöä perusteltiin tietosuojalain 27 §:n mukaisella journalistisella tarkoituksella. Käräjäoikeus hylkäsi tietopyynnön hallintojohtajan tekemällä päätöksellä ja antoi muutoksenhakuohjauksen, jonka mukaan päätökseen sai hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen.

Hallinto-oikeus katsoi, että tietopyyntö kohdistui käräjäoikeuden diaaritietoihin eli oikeudenkäynnin perustietoihin. Oikeudenkäynnin perustietoja koskevat ratkaisut tehdään oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain mukaan lainkäyttökokoonpanossa ja ratkaisuihin haetaan muutosta valittamalla samassa järjestyksessä kuin asianomaisen tuomioistuimen pääasiassa tekemään ratkaisuun. Koska tietopyyntöä ei ollut voitu ratkaista hallintopäätöksellä, hallinto-oikeus kumosi valituksenalaisen päätöksen ja palautti asian käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi.

Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden päätös 22.8.2025 nro 1033 4311

Käräjäoikeus totesi, että julkisiin diaaritietoihin kohdistettu pyyntö koski henkilötietoja, minkä takia tietojen luovuttamisen edellytyksiä oli arvioitava sekä oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain, viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain että henkilötietojen käsittelyä määrittelevän tietosuojalainsäädännön kannalta. Käräjäoikeuden mukaan tietopyyntö kohdistui tosiasiallisesti muuhun tarkoitukseen kuin ilmoitettuun tietosuojalain 27 §:n mukaiseen journalistiseen käyttötarkoitukseen. Käräjäoikeus katsoi, etteivät edellytykset tietojen luovuttamiselle täyttyneet ja hylkäsi tietopyynnön.

Asian on ratkaissut laamanni Timo Heikkinen.

Helsingin hovioikeuden päätös 23.1.2026 nro 1045 6922

A Oy ja väliintulijaksi ilmoittautunut B Oy pyysivät hovioikeudelta jatkokäsittelylupaa asiassa väittäen valituksessaan, että käräjäoikeus ei ollut voinut tulkita tietosuojalain 27 §:n sisältämää journalistisen käyttötarkoituksen sisältöä.

Ennen jatkokäsittelyluvan myöntämistä hovioikeudessa oli viran puolesta arvioitava, oliko ratkaisu tehtävä lainkäyttöasiana vai hallintoasiana. Hovioikeuden käsityksen mukaan oli tulkinnanvaraista, voitiinko kysymyksessä olevan pyynnön katsoa koskevan ylipäätään oikeudenkäynnin julkisuutta, kun tietopyyntöä koskevassa ratkaisussa ei määritellä tiedon tai asiakirjan julkisuutta tai salassapitoa oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain nojalla vaan kyse on julkisten tietojen antamisesta yksittäisessä tietopyyntötapauksessa ja tämän julkisuuden toteuttamiseen mahdollisesti viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain ja tietosuojalain asettamista edellytyksistä ja rajoituksista.

Hovioikeus siirsi asianosaisia kuultuaan Korkeimman oikeuden ratkaistavaksi ennakkopäätöskysymyksen siitä, missä menettelyssä tietopyyntöä koskeva ratkaisu on tehtävä.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Asko Välimaa sekä hovioikeudenneuvokset Pia Sandvik ja Simo Kolehmainen. Esittelijä Anu Virkki.

Asian käsittely Korkeimmassa oikeudessa

Ennakkopäätöskysymys otettiin ratkaistavaksi.

A Oy ja B Oy ilmoittivat, että eivät enää lausu ennakkopäätöskysymyksestä.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta

1. A Oy on pyytänyt käräjäoikeudelta tiedot 39 pyynnössä nimetyn luonnollisen henkilön vireillä olevista tai päättyneistä oikeudenkäynneistä.

2. Käräjäoikeus on ensin hylännyt tietopyynnön käräjäoikeuden hallintojohtajan tekemällä päätöksellä. Hallinto-oikeuden katsottua asian tulleen ratkaistuksi virheellisesti hallintopäätöksellä ja palautettua asian käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi käräjäoikeus on hylännyt tietopyynnön käräjäoikeuden laamannin tekemällä päätöksellä. A Oy ja väliintulijaksi ilmoittautunut B Oy ovat valittaneet päätöksestä hovioikeuteen.

Korkeimman oikeuden ratkaistavana oleva kysymys

3. Hovioikeus on oikeudenkäymiskaaren 30 a luvun 7 §:n nojalla siirtänyt Korkeimman oikeuden ratkaistavaksi seuraavan ennakkopäätöskysymyksen:

Onko tässä tietopyynnössä kysymys oikeudenkäynnin julkisuutta koskevasta asiasta, joka ratkaistaan oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain mukaan vai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain soveltamisalaan kuuluvasta muusta tietopyynnöstä, jonka yhteydessä tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan tietosuojalakia, ja missä järjestyksessä tällainen asia tulee ratkaista? Vaikuttaako asian käsittelyjärjestykseen se, onko ratkaisu tietopyyntöön myönteinen vai kielteinen? Onko asiassa merkitystä sillä, liittyykö tietopyyntö vireillä olevaan oikeudenkäyntiin vai päättyneeseen asiaan?

Sovellettavat säännökset

4. Oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 2 §:n 1 momentin mukaan kyseisessä laissa säädetään oikeudenkäynnin ja oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuudesta muun ohella Korkeimmassa oikeudessa, hovioikeudessa ja käräjäoikeudessa. Pykälän 3 momentin mukaan siltä osin kuin kyseisessä laissa ei toisin säädetä, tuomioistuimessa sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (jäljempänä julkisuuslaki) säädetään.

5. Oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 4 §:ssä säädetään oikeudenkäyntiä koskevien perustietojen julkisuudesta. Pykälän mukaan tiedot asiaa käsittelevästä tuomioistuimesta, asian yksilöidystä laadusta, asian käsittelyn vaiheista sekä suullisen käsittelyn ajankohdasta ja käsittelypaikasta samoin kuin asianosaisen yksilöimiseksi tarpeelliset tiedot ovat julkisia. Tuomioistuin voi kuitenkin lain 6 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa määrätä pidettäväksi salassa tiedon asianomistajan tai turvapaikanhakijan henkilöllisyydestä.

6. Oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetussa laissa on erityiset säännökset muun muassa oikeudenkäynnin julkisuutta koskevasta ratkaisusta ja päätösvaltaisesta kokoonpanosta. Lain 28 §:n 1 momentin mukaan ratkaisu kyseisen lain nojalla tehdään muun muassa pyydettäessä tai jos tuomioistuin pitää ratkaisun tekemistä tarpeellisena. Pykälän 3 momentin mukaan jos oikeudenkäyntiasiakirjaa tai oikeudenkäyntiä koskevia perustietoja pyytänyt tai pyynnön johdosta kuultava niin vaatii, ratkaisu on tehtävä kirjallisesti 29 §:ssä säädetyssä kokoonpanossa. Lain 29 §:n mukaan tuomioistuin voi tehdä ratkaisun yhden tuomarin kokoonpanossa tai siinä kokoonpanossa, jossa se on päätösvaltainen käsittelemään pääasiaa.

7. Edelleen oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 33 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuimen kyseisen lain nojalla tekemään ratkaisuun saa hakea erikseen muutosta valittamalla samassa järjestyksessä kuin asianomaisen tuomioistuimen pääasiassa tekemään ratkaisuun. Sanotun lain muutoksenhakua koskevien säännösten soveltamiseen oikeudenkäynnin julkisuutta koskevassa asiassa viitataan myös julkisuuslain 33 §:n 4 momentissa.

8. Julkisuuslain 14 §:ssä puolestaan säädetään muun muassa kaksivaiheisesta menettelystä päätettäessä tiedon antamisesta viranomaisen asiakirjasta. Tiedon asiakirjan sisällöstä antaa se viranomaisen henkilöstöön kuuluva, jolle viranomainen on tehtävän määrännyt tai jolle se hänen asemansa ja tehtäviensä vuoksi muuten kuuluu. Tämän kieltäytyessä tiedon antamisesta asia voidaan saattaa viranomaisen ratkaistavaksi.

9. Tiedon antamisen tavoista säädetään julkisuuslain 16 §:ssä. Pykälän 3 momentin mukaan viranomaisen henkilörekisteristä saa antaa henkilötietoja sisältävän kopion tai tulosteen tai sen tiedot sähköisessä muodossa vain momentissa tarkemmin säädetyillä henkilötietojen suojaa koskevilla edellytyksillä.

10. Henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan muun muassa tietosuojalakia, jonka 28 §:n mukaan oikeuteen saada tieto ja muuhun henkilötietojen luovuttamiseen viranomaisen henkilörekisteristä sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta säädetään.

Esityöt

11. Oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen mukaan laki on tarkoitettu oikeudenkäynnin julkisuutta yleisissä tuomioistuimissa säänteleväksi perustuslain 21 §:n 2 momentissa säädettyä perusoikeutta toteuttavaksi yleislaiksi. Laki on toisaalta erityislain asemassa suhteessa julkisuuslakiin, eli julkisuuslain säännökset syrjäytyvät siltä osin kuin oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetussa laissa on asiaa koskeva nimenomainen säännös. Siltä osin kuin oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetussa laissa ei nimenomaisesti toisin säädetä, julkisuuslain säännöksiä on kuitenkin sovellettava sen rinnalla täydentävästi, mikä ilmenee ensiksi mainitun lain 2 §:n 3 momentista. (Ks. HE 13/2006 vp s. 25–26.)

12. Hallituksen esityksen mukaan oikeudenkäynnin julkisuutta koskevien kysymysten ratkaisemisessa noudatettavien menettelysäännösten aiempi puuttuminen oli aiheuttanut epäselvyyttä siitä, oliko julkisuuslain mukaisten menettelysäännösten mukainen toiminta tuomioistuimissa katsottava hallintotoiminnaksi vai lainkäytöksi ja miltä osin. Tämän vuoksi lakiin otettiin säännökset oikeudenkäynnin julkisuutta koskevia ratkaisuja tehtäessä noudatettavasta menettelystä. (Ks. HE 13/2006 vp s. 15 ja 21–22.)

13. Hallituksen esityksessä todetaan edelleen, että aiemmin sivullisen pyytäessä asiakirjaa, jota ei salassapitosäännösten vuoksi hänelle luovutettu, muutosta haettiin asian vireilläolosta riippumatta hallinto-oikeudelta. Esityksen mukaan uusi laki tarkoitti, että yleisten tuomioistuimien osalta muutoksenhaku ei enää jatkossa noudattaisi hallinto-oikeuslinjaa, vaan muutoksenhaussa noudatettaisiin samaa linjaa kuin haettaessa pääasiaan muutosta. Uusi muutoksenhakujärjestelmä vahvistaisi sitä, että julkisuutta koskevien ratkaisujen tekeminen olisi lainkäyttöä. (Ks. HE 13/2006 vp s. 22 ja 77–78.)

14. Siihen, että oikeudenkäynnin julkisuusratkaisut olisivat säännönmukaisesti lainkäyttöratkaisuja, on hallituksen esityksen mukaan päädytty sen vuoksi, että oikeudenkäynnin julkisuutta koskevat ratkaisut liittyvät useiden perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamiseen yhtä aikaa ja näiden kaikkien, osin toisiaan vastaankin puhuvien, oikeuksien arviointi ja yhteensovittaminen optimaalisesti yksittäistapauksessa on vaativaa, tuomioistuimen lainkäyttötoiminnan ytimeen jo luonnostaan kuuluvaa toimintaa (ks. HE 13/2006 vp s. 21).

15. Sen sijaan lainkäytöstä ei hallituksen esityksestä ilmenevän mukaan ole kyse silloin, kun tuomioistuimen virkamies esimerkiksi antaa pyydetyn oikeudenkäyntiasiakirjan tai jättää sen salassa pidettävänä antamatta. Tällöin kyse on tuomioistuimen virkamiehen tosiasiallisesta toiminnasta. Jos kuitenkin esimerkiksi oikeudenkäyntiasiakirjaa pyytävä pyytää asian ratkaisemista kirjallisesti, kirjallisen ratkaisun tekeminen on lainkäyttöä. (Ks. HE 13/2006 vp s. 73.)

16. Hallituksen esityksessä on oikeudenkäynnin perustietojen eli niin sanottujen diaaritietojen julkisuutta käsiteltäessä todettu, että tuomioistuimen diaari muodostaa henkilörekisterin. Tietojen antamisessa diaarista sovellettaisiin esityksen mukaan myös julkisuuslain 16 §:n 3 momentin säännöstä, jossa viitataan edelleen henkilötietojen suojaa koskeviin säännöksiin. (Ks. HE 13/2006 vp s. 31.) Tietosuojalain 28 § on puolestaan esitöidensä mukaan informatiivinen säännös, jolla on tarkoitettu ilmaista, että henkilötietojen luovuttamisesta viranomaisen henkilörekisteristä säädettäisiin vastaisuudessakin julkisuuslaissa (HE 9/2018 vp s. 113).

Korkeimman oikeuden arviointi

17. A Oy:n pyyntö käräjäoikeudelle on koskenut tietoja pyynnössä nimettyjen luonnollisten henkilöiden vireillä olevista tai päättyneistä oikeudenkäynneistä.

18. Korkein oikeus katsoo, että kysymys on oikeudenkäynnin perustietoihin kohdistuvasta pyynnöstä ja siten oikeudenkäynnin julkisuutta koskevasta asiasta, vaikka arvioitavana ei olekaan, ovatko kyseiset tiedot julkisia vai salassa pidettäviä.

19. Oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetussa laissa ei säädetä oikeudenkäynnin perustietojen antamisen tavasta, vaan lain 2 §:n 3 momentin mukaan tältä osin sovelletaan julkisuuslain säännöksiä. Julkisuuslaissa tietojen antamisen tavasta säädetään 16 §:ssä, jonka 3 momentista edelleen seuraa, että arvioitaessa, voidaanko oikeudenkäynnin perustietoja antaa pyydetyllä tavalla, sovellettaviksi voivat tulla muun muassa henkilötietojen suojaa koskevat säännökset. Korkein oikeus katsoo, että oikeudenkäynnin perustietojen antamista koskevan asian ratkaisemiseen tuomioistuimessa ja ratkaisua koskevaan muutoksenhakuun on sanotusta huolimatta sovellettava oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain menettelysäännöksiä. Tämä tulkinta vastaa edellä selostetut viittaussäännöksetkin huomioon ottaen lain sanamuotoa, ja sitä tukevat myös selvästi edellä selostetut lain esityöt.

20. Näin ollen esimerkiksi jos tuomioistuimen virkamies kieltäytyy antamasta kysymyksessä olevan kaltaisessa tietopyynnössä tarkoitettuja tietoja ja tiedon pyytäjä saattaa asian tuomioistuimen ratkaistavaksi, ratkaisu tehdään oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 29 §:n mukaisessa kokoonpanossa. Edelleen ratkaisua koskevaan muutoksenhakuun sovelletaan mainitun lain 33 §:ää eli muutosta saa hakea erikseen valittamalla samassa järjestyksessä kuin asianomaisen tuomioistuimen pääasiassa tekemään ratkaisuun.

21. Korkein oikeus toteaa edelleen, että oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain menettelysäännöksissä ei ole tehty eroa sen suhteen, koskeeko ratkaistava tietopyyntö vireillä olevaa vai päättynyttä oikeudenkäyntiä. Kyseisissä säännöksissä ei ole tehty eroa myöskään sen suhteen, onko ratkaisu tietopyyntöön myönteinen vai kielteinen.

Päätöslauselma

Korkein oikeus vastaa ennakkopäätöskysymykseen seuraavasti:

Käsiteltävänä olevassa tietopyynnössä on kysymys oikeudenkäynnin julkisuutta koskevasta asiasta, joka ratkaistaan niin vireillä oleviin kuin päättyneisiin oikeudenkäynteihin liittyen oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain menettelysäännösten mukaisesti eikä asian käsittelyjärjestykseen vaikuta se, onko ratkaisu tietopyyntöön myönteinen vai kielteinen.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Ari Kantor, Kirsti Uusitalo, Lena Engstrand, Pekka Pulkkinen ja Pasi Pölönen. Esittelijä Kirsikka Linnanmäki.