KKO:2026:48

A oli yhdessä B:n kanssa leikannut B:n viljelemästä sadosta hamppukasvien lehtiä ja kukintoa vähäisen määrän. B oli tuomittu törkeästä huumausainerikoksesta, kun hän oli viljellyt hamppua käytettäväksi huumausaineena ja myynyt kasveista valmistamansa marihuanan.

A tuomittiin avunannosta huumausainerikokseen huumausaineen valmistamisen osalta. (Ään.)

Kysymys myös rangaistuksen määräämisestä.

RL 5 luku 6 §
RL 50 luku 1 §

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Syyte ja vastaus Etelä-Savon käräjäoikeudessa

Syyttäjä vaati A:lle rangaistusta muun ohella törkeästä huumausainerikoksesta tai avunannosta törkeään huumausainerikokseen. Teonkuvauksen mukaan A oli 6.–10.1.2020 laittomasti osallistunut marihuanan valmistukseen leikkaamalla yhdessä kanssavastaaja B:n kanssa lehtiä ja kukintoja B:n kasvattamista 20 hamppukasvista. Kasveista saadun marihuanan määrä oli ollut yhteensä noin 1 300 grammaa (65 g / kasvi).

A vaati syytteen hylkäämistä. Hän oli nähnyt kannabiskasvit ainoan kerran tammikuussa 2020 käydessään silloisen avopuolisonsa B:n äidin omakotitalolla ja yllätettyään B:n kellarista. A oli järkyttynyt tilanteesta ja oli B:n pyynnöstä leikannut lehtiä ja kukintoa.

Käräjäoikeuden tuomio 21.12.2022 nro 22/152165

Käräjäoikeus katsoi, että A:n osallistuminen kasvatustoimintaan oli ollut vähäistä ja rajoittunut siihen, että A oli myöntämällään tavalla yllätettyään B:n huumeiden parista suostunut leikkaamaan hamppukasvien lehtiä ja kukintoa osaamatta kieltäytyä B:n pyynnöstä. Käräjäoikeus katsoi, että A:n osallistumista tekijänä B:n törkeään huumausainerikokseen oli pidettävä niin vähäisenä, ettei A ollut lehtiä ja kukintoa leikkaamalla syyllistynyt törkeään huumausainerikokseen.

Käräjäoikeus katsoi avunannon osalta, ettei hampun lehtien ja kukinnon leikkaaminen ollut edistänyt päätekoa sillä tavalla kuin laissa tai oikeuskäytännössä edellytettiin, eikä A ollut siten syyllistynyt myöskään avunantoon törkeään huumausainerikokseen.

Käräjäoikeus hylkäsi syytteen törkeästä huumausainerikoksesta tai avunannosta törkeään huumausainerikokseen, mutta tuomitsi A:n kahdesta muusta rikoksesta yhteiseen 65 päiväsakon suuruiseen sakkorangaistukseen.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Jukka Laine ja lautamiehet.

Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 23.11.2023 nro 23/147065

Syyttäjä valitti hovioikeuteen.

Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut eikä muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeudenneuvokset Tanja Makkonen ja Keijo Putkonen sekä asessori Marleena Kolehmainen.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

Syyttäjälle myönnettiin valituslupa.

Syyttäjä vaati valituksessaan, että A:n katsotaan syyllistyneen huumausainerikokseen tai avunantoon huumausainerikokseen ja että A:lle tuomittua sakkorangaistusta kovennetaan tai ainakin korotetaan.

Syytteen teonkuvaus oli Korkeimmassa oikeudessa muuten samanlainen kuin käräjäoikeudessa esitetyn syytteen, mutta kasveista saadun marihuanan määräksi syyttäjä katsoi noin 900 grammaa (45 g / kasvi).

A vaati vastauksessaan, että valitus hylätään.

Suullinen käsittely

Korkein oikeus toimitti asiassa suullisen käsittelyn A:n henkilökohtaiseksi kuulemiseksi ja asianosaisten kuulemiseksi mahdollisen rangaistuksen määräämiseen vaikuttavista seikoista.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

1. Syyttäjä on alemmissa oikeusasteissa vaatinut, että A tuomitaan törkeästä huumausainerikoksesta tai avunannosta törkeään huumausainerikokseen. Syytteen teonkuvauksen mukaan A on 6.–10.1.2020 laittomasti osallistunut marihuanan valmistukseen leikkaamalla yhdessä B:n kanssa B:n kasvattamista 20 hamppukasvista lehtiä ja kukintoa.

2. B:n syyksi on lainvoimaisesti luettu törkeänä huumausainerikoksena muun ohella 20 hamppukasvin kasvattaminen, niiden lehtien ja kukintojen leikkaaminen ja kuivaaminen sekä näin valmistetun marihuanan myyminen. Asiassa on riidatonta, että A oli syytteessä kuvatuin tavoin leikannut hamppukasvien lehtiä ja kukintoa. Käräjäoikeuden selvitetyksi katsomalla tavalla kasveista saadun marihuanan määrä oli ollut yhteensä noin 900 grammaa (45 g/kasvi). Alemmat oikeusasteet ovat kuitenkin hylänneet A:han kohdistetun syytteen katsoen, että A:n osallistumista tekijänä B:n törkeään huumausainerikokseen oli pidettävä vähäisenä ja että lehtien ja kukinnon leikkaaminen ei ollut edistänyt päätekoa siten kuin avunannon lukemiseksi vastaajan syyksi edellytetään.

3. Syyttäjä on Korkeimmassa oikeudessa vaatinut, että A tuomitaan edellä kohdassa 1 mainitun teonkuvauksen mukaisesti rangaistukseen perusmuotoisesta huumausainerikoksesta tai avunannosta siihen.

4. A on toistaen käräjäoikeudessa esittämänsä syytteen kiistämisperusteet vaatinut valituksen hylkäämistä.

5. Korkeimmassa oikeudessa on syyttäjän valituksen johdosta ensisijaisesti kysymys siitä, onko A leikkaamalla hamppukasvien lehtiä ja kukintoa osallistunut B:n syyksi luettuun huumausaineen valmistamiseen tekijänä tai toissijaisesti avunantajana.

Sovellettavat oikeusohjeet

6. Rikoslain 50 luvun 1 §:n mukaan huumausainerikokseen syyllistyy muun muassa se, joka laittomasti valmistaa tai yrittää valmistaa huumausainetta.

7. Rikoskumppanuudesta säädetään rikoslain 5 luvun 3 §:ssä. Säännöksen mukaan jos kaksi tai useammat ovat yhdessä tehneet tahallisen rikoksen, rangaistaan kutakin rikoksen tekijänä.

8. Rikoskumppanuuteen perustuva tekijävastuu edellyttää paitsi yhteisymmärrystä siitä, että toteutettava teko täyttää rikoksen tunnusmerkistön, myös osallisen työnjaon mukaisen osuuden olennaisuutta ja kokonaisuuden kannalta merkityksellistä osuuden täyttämistä rikoksen tekemisessä. Yhteisymmärrys merkitsee tietoisuutta siitä, että oma toiminta yhdessä muiden toiminnan kanssa toteuttaa tunnusmerkistön. (HE 44/2002 vp s. 152, ks. myös KKO 2024:39, kohta 31 ja siinä viitattu ratkaisu.)

9. Rikoslain 5 luvun 6 §:ssä säädetään puolestaan avunannosta. Säännöksen mukaan avunannosta rikokseen tuomitaan se, joka ennen rikosta tai sen aikana neuvoin, toimin tai muilla tavoin tahallaan auttaa toista tahallisen rikoksen tai sen rangaistavan yrityksen tekemisessä.

10. Lainkohdan säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä on todettu, että avunantona rangaistaan kaikkinainen myötävaikuttaminen toisen tahalliseen rikokseen eli päärikokseen. Avunannon ei tarvitse olla päärikoksen tekemisen välttämätön edellytys, mutta sen on kuitenkin lisättävä, edistettävä tai helpotettava rikoksen tekemisen mahdollisuutta. (HE 44/2002 vp s. 157.)

11. Korkein oikeus on ottanut kantaa avunantovastuun täyttymiseen erilaisissa rikostyypeissä (ks. KKO 2024:77, kohta 8 ja siinä viitatut ratkaisut). Nyt arvioitavana olevan ratkaisun näkökulmasta keskeisenä voidaan pitää ratkaisua KKO 2021:80, jossa Korkein oikeus on katsonut vastaajan syyllistyneen avunantoon törkeään huumausainerikokseen huumausaineiden hallussapidon osalta, kun hän oli kuljettanut törkeästä huumausainerikoksesta tuomitun henkilön autolla postiin ja sieltä takaisin, vaikka hän oli tiennyt tai ainakin pitänyt varsin todennäköisenä, että postista noudettu lähetys sisälsi huumausaineita. Ratkaisun perustelujen mukaan vastaajan menettely oli merkityksellisellä tavalla edistänyt päätekijän hallussapitorikosta vielä sen jälkeen, kun päätekijä oli saanut huumausaineet konkreettisesti haltuunsa vastaajan kuljetettua hänet postiin (kohta 10).

Arviointi A:n osallisuudesta B:n syyksi luettuun huumausainerikokseen

12. Alemmat oikeudet ovat A:ta ja B:tä todistelutarkoituksessa kuultuaan sekä otettuaan vastaan muun näytön katsoneet, että A oli B:n pyynnöstä suostunut kerran leikkaamaan kellarissa kasvatettujen kannabiskasvien lehtiä ja kukintoja. Alemmat oikeudet ovat pitäneet A:n osallistumista B:n tekoon niin vähäisenä, ettei hänen voida katsoa osallistuneen huumausainerikokseen tekijänä ja ettei hänen menettelynsä voida edes katsoa edistäneen päätekoa laissa edellytetyin tavoin. Korkein oikeus katsoo, ettei A:n menettelyä kyseisessä tilanteessa ole aihetta arvioida toisin kuin alemmissa oikeuksissa. A:n osallistumista kukintojen ja lehtien leikkaamiseen on siten pidettävä varsin vähäisenä.

13. Asiassa on riidatonta, että A oli tullut tietoiseksi B:n kellarissa kasvattamien kannabiskasvien määrästä. Asiassa esitetyn perusteella A:n on katsottava olleen tietoinen myös kukintojen ja lehtien kuivaamisen merkityksestä marihuanan valmistamisessa. Hänen on siten täytynyt pitää ainakin varsin todennäköisenä, että hänen oma toimintansa yhdessä B:n toiminnan kanssa toteuttaa marihuanan valmistamista koskevan huumausainerikoksen tunnusmerkistön sen suuruisen marihuanamäärän osalta, joka kasveista on saatu (noin 900 grammaa). Näin ollen rikoskumppanuuden muodostamat tekijävastuun edellytykset ovat täyttyneet subjektiivisessa suhteessa eli tahallisuusvaatimuksen osalta.

14. Korkein oikeus toteaa, että A:n työpanos kukintojen ja lehtien leikkaamisessa on ollut edellä todetusti varsin vähäinen. B olisi esimerkiksi voinut helposti ja vähällä vaivalla korvata A:n työpanoksen omalla työllään. Korkein oikeus toteaa edelleen, että A:n osuus rajoittuu marihuanan valmistuksessa sen yhteen vaiheeseen, eikä hänen ole katsottu osallistuneen valmistukseen esimerkiksi keräämällä satoa enemmälti tai kuivaamalla kukintoja ja lehtiä. Edellä todettujen seikkojen perusteella Korkein oikeus päätyy siihen, että A:n osuutta marihuanan valmistuksessa ei ole pidettävä objektiivisessa suhteessa niin olennaisena ja kokonaisuuden kannalta merkityksellisenä, että hänen voitaisiin katsoa osallistuneen marihuanan valmistukseen rikoskumppanuuden perusteella tekijänä.

15. A:n menettelyn voidaan kuitenkin katsoa edistäneen ja helpottaneen B:n syyksi luettua marihuanan valmistusta. Näin ollen hänen menettelyssään on kysymys avunannosta huumausainerikokseen.

Rangaistuksen määrääminen

16. Rikoslain 50 luvun 1 §:n mukaan huumausainerikoksesta tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta.

17. Jos kyse on avunannosta huumausainerikokseen, rangaistusasteikkoa lievennetään rikoslain 6 luvun 8 §:n 1 momentin ja 2 momentin perusteella siten, että rangaistusasteikko on sakkoa tai vankeutta enintään vuosi ja kuusi kuukautta.

18. Rikoslain 6 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan rangaistusta määrättäessä on otettava huomioon kaikki lain mukaan rangaistuksen määrään ja lajiin vaikuttavat perusteet sekä rangaistuskäytännön yhtenäisyys. Saman luvun 4 §:n mukaan rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen. Rikoslain 7 luvun 5 §:n 2 momentin mukaan yhteistä rangaistusta mitattaessa lähtökohdaksi on otettava siitä rikoksesta tuomittava rangaistus, josta tuomioistuimen harkinnan mukaan olisi tuleva ankarin rangaistus, sekä mitattava rikoksista yhteinen rangaistus siten, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa myös rikosten lukumäärään, vakavuuteen ja keskinäiseen yhteyteen.

19. Huumausainerikoksissa rangaistuksen mittaamiseen vaikuttaa keskeisesti se, kuinka vaarallisesta huumausaineesta on kysymys ja kuinka suuri määrä huumausainetta teon kohteena on ollut. Huumausainerikoksesta tuomittavan rangaistuksen ei kuitenkaan tule perustua yksin rikoksen kohteena olevan huumausaineen laatuun ja määrään, vaan rangaistuksen mittaamisessa on otettava huomioon kaikki rikoslain 6 luvun 4 §:ssä mainitut seikat. (KKO 2025:84, kohta 6 ja siinä viitatut ratkaisut.)

20. A:n menettely on rajoittunut kannabiskasvien lehtien ja kukinnon leikkaamiseen 20 hamppukasvia käsittäneestä viljelmästä, josta on saatu 900 grammaa marihuanaa. Korkeimman oikeuden suullisessa käsittelyssä A on kertonut teon vaikuttimista, että hän oli hämmentynyt löydettyään silloisen avopuolisonsa B:n kannabisviljelmän tämän äidin omakotitalon kellarikerroksesta. B oli käskenyt A:ta leikkaamaan kasveja eikä A ollut tilanteen yllätyksellisyyden vuoksi osannut kieltäytyä.

21. Arvioitaessa A:n teon moitittavuutta on otettava yhtäältä huomioon, että kannabiskasvin lehtien ja kukinnon leikkaaminen on välttämätön toimenpide kannabiksen erottamiseksi kasvista ja marihuanan saattamiseksi tavanomaisesti käytettävään muotoon. Toisaalta kysymys on ollut lyhytaikaisesta menettelystä, johon A on ryhtynyt B:n käskystä, eikä A ole osallistunut leikkaamisen jälkeen sadon kuivaamiseen. Korkein oikeus katsoo, että A:lle tuomittavan rangaistuksen on oltava edellä kuvattujen seikkojen takia merkittävästi lievempi kuin kysymyksessä olevaan huumausainemäärään kohdistuvasta huumausainerikoksesta muutoin tuomittaisiin.

22. Korkein oikeus katsoo, että oikeudenmukainen yhteinen sakkorangaistus A:n nyt syyksiluettavasta avunannosta huumausainerikokseen ja hänen syykseen lainvoimaisesti alemmissa oikeuksissa luetuista tuottamuksellisesta rahanpesusta ja huumausaineen käyttörikoksesta on 90 päiväsakkoa.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomiota muutetaan seuraavasti:

A:n syyksi luetaan 6.–10.1.2020 tehty avunanto huumausainerikokseen.

A tuomitaan avunannosta huumausainerikokseen sekä muista hänen syykseen luetuista rikoksista yhteiseen 90 päiväsakon sakkorangaistukseen.

Muilta osin hovioikeuden tuomiota ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Mika Huovila, Lena Engstrand (eri mieltä), Jussi Tapani, Alice Guimaraes-Purokoski (eri mieltä) ja Pekka Pulkkinen. Esittelijä Laura Stenberg (mietintö).

Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevien jäsenten lausunnot

Määräaikainen vanhempi oikeussihteeri Stenberg:

Esittelijän mietintö oli kohtien 1–8 osalta Korkeimman oikeuden ratkaisun mukainen. Tämän jälkeen Korkein oikeus lausunee perusteluinaan seuraavaa.

Huumausaineen valmistamisen tunnusmerkistön täyttyminen

Rikoslaissa ei ole määritelty, mitä huumausaineen valmistamisella tarkoitetaan. Sen sijaan huumausainelain 3 §:n 1 momentin 7 kohdan määritelmäsäännöksen mukaan huumausaineen valmistuksella tarkoitetaan mainitussa laissa tuotantoa lukuun ottamatta kaikkia menetelmiä, joilla huumausaineita voidaan aikaansaada, sekä puhdistamista ja huumausaineen muuntamista toiseksi huumausaineeksi. Momentin 8 kohdan mukaan huumausaineen tuotannolla tarkoitetaan muun ohella kannabiksen tai kannabishartsin erottamista kasveista, joista niitä saadaan.

Huumausainerikosta koskevan rangaistussäännöksen taustalla ovat Suomea sitovat vuoden 1961 huumausaineyleissopimus (SopS 43/1965) ja sen muuttamista koskeva pöytäkirja (SopS 42/1975), vuoden 1988 Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laitonta kauppaa vastaan (Wienin huumausaineyleissopimus, SopS 44/1994) sekä neuvoston puitepäätös 2004/757/YOS laittoman huumausainekaupan rikostunnusmerkistöjä ja seuraamuksia koskevien vähimmäissääntöjen vahvistamisesta (huumausainepuitepäätös). Vuoden 1961 huumausaineyleissopimuksen 1 artiklan 1 kappaleen n ja t kohta sisältävät huumausainelain 3 §:n 1 momentin 7 ja 8 kohtaa vastaavat määritelmät huumausaineen valmistuksesta ja tuotannosta. Edellä mainituissa huumausaineyleissopimuksissa ja huumausainepuitepäätöksessä puolestaan velvoitetaan kriminalisoimaan huumausaineen valmistus ja tuotanto.

Vuoden 1972 huumausainelaista (41/1972) lähtien rangaistavaksi on säädetty huumausaineen valmistaminen eikä huumausaineen tuotantoa ole rangaistussäännöksessä erikseen mainittu lukuun ottamatta voimassa olevaa rikoslain 50 luvun 1 §:n 2 kohtaa, jossa on muun ohella säädetty rangaistavaksi hampun viljely käytettäväksi huumausaineena tai sen raaka-aineena taikka käytettäväksi huumausaineen valmistuksessa tai tuotannossa. Kansallisten rangaistussäännösten on kansainvälisten huumausaineyleissopimusten ja huumausainepuitepäätöksen täytäntöönpanon yhteydessä katsottu täyttävän niissä asetetut kriminalisointivelvoitteet, vaikka on kiinnitetty huomiota siihen, että huumausaineyleissopimuksessa tehdään ero valmistamisen ja tuotannon välillä tuotannon tarkoittaessa muun ohella kannabiksen ja kannabishartsin erottamista kasveista, joista sitä voidaan saada. Lakia säädettäessä on kuitenkin päädytty siihen, että tällaisessa erityismerkityksessä sanaa tuotanto ei ole tarkoituksenmukaista käyttää rikoslaissa. Erillisen tuotannon kriminalisoinnin ei ole katsottu olevan käytännössä tarpeen, koska mainittuja aineita erottamalla ne saadaan joka tapauksessa haltuun, ja hallussapito on rangaistavaa. (HE 180/1992 vp s. 10, 14 ja 20 sekä HE 53/2006 vp s. 8.)

Rikoslain 50 luvun 1 §:n 1 kohdassa ei ole vastaavaa erottelua huumausaineen valmistukseen ja tuotantoon kuin huumausainelaissa. Hamppukasvien lehtien ja kukinnon leikkaaminen merkitsee huumausainelaissa tarkoitettua huumausaineen tuotantoa.

Huumausaineen valmistamisella tarkoitetaan sanan yleiskielisessä merkityksessä huumausaineen aikaansaamista. Hamppukasvista saadaan huumausainetta korjaamalla kasvin sato. Hamppukasvin lehtien ja kukintojen erottaminen muusta kasvista on siten yleiskielisessä merkityksessä huumausaineen valmistamista riippumatta siitä, että huumausainelain määritelmien mukaan kyse on valmistamisen sijaan huumausaineen tuotannosta. Marihuanaa valmistettaessa kasvin lehdet ja kukinnot lisäksi kuivataan.

Edellä selostetut rikoslain esityölausumat viittaavat siihen, että rikoslain 50 luvun 1 §:n 1 kohdan valmistamista koskevassa tekotapatunnusmerkissä ei ole pidetty kansainvälisten ja unionin oikeudesta seuraavien huumausainekriminalisointien toteuttamiseksi tarpeellisena pitäytyä huumausainelaissa käytetyssä terminologiassa. Tuotannon erillistä kriminalisointia ei ole lakia säädettäessä pidetty tarpeellisena, vaan riittävänä on pidetty huumausaineiden valmistuksen kriminalisointia. Lainsäädäntöhistoria ja esityöt puoltavat tulkintaa, että huumausainerikoksen tunnusmerkistössä valmistamisella on tarkoitettu kattaa myös huumausaineen tuotanto. Asiaa ei ole aihetta arvioida toisin vain sen takia, että sittemmin pykälän 2 kohdassa on mainittu toista tekotapaa koskevassa yhteydessä erikseen valmistus ja tuotanto.

Edellä lausuttuun nähden Korkein oikeus tulkinnee rikoslain 50 luvun 1 §:n 1 kohtaa niin, että valmistamisella siinä tarkoitetaan myös menettelyä, joka huumausainelain mukaan on huumausaineen tuotantoa. Näin ollen Korkein oikeus katsonee, että marihuanaksi käsitettävien hamppukasvin lehtien ja kukinnon leikkaaminen sekä niiden kuivaaminen on rikoslain 50 luvun 1 §:n 1 kohdassa tarkoitettua huumausaineen valmistamista.

A:n menettelyn arviointi

A on hamppukasvien määrästä tietoisena yhdessä B:n kanssa leikannut B:n kasvattamista yhteensä 20 hamppukasvista lehtiä ja kukintoa, mikä jo edellä todetuin tavoin täyttää huumausaineen valmistamisen tunnusmerkistön. Leikkaamisen jälkeen B on kuivattanut lehdet ja kukinnot, mitä A:n on teko-olosuhteisiin nähden täytynyt pitää ainakin varsin todennäköisenä. Vaikka selvittämättä on jäänyt, kuinka monta kasvia A itse on leikannut, on A osallistunut tunnusmerkistön täyttävään huumausaineen valmistustoimenpiteeseen ja siten rikoksen tekemiseen olennaisella ja kokonaisuuden kannalta merkityksellisellä tavalla. Korkein oikeus katsonee johtopäätöksenään, että A on teonkuvauksen mukaisesti osallistunut marihuanan valmistukseen rikoskumppanina ja siten syyllistynyt huumausainerikokseen.

Rangaistusseuraamus

Rangaistuksen osalta esittelijän mietintö oli kohtien 16 ja 18-21 osalta Korkeimman oikeuden ratkaisun mukainen, minkä jälkeen esittelijä esitti, että Korkein oikeus harkitsisi, että oikeudenmukainen yhteinen sakkorangaistus A:n nyt syyksiluettavasta huumausainerikoksesta ja hänen syykseen lainvoimaisesti alemmissa oikeuksissa luetuista tuottamuksellisesta rahanpesusta ja huumausaineen käyttörikoksesta on 120 päiväsakkoa.

Oikeusneuvos Guimaraes-Purokoski: Hyväksyn esittelijän mietinnön. Äänestyksen lopputulos huomioon ottaen ilmoitan olevani tuomittavasta rangaistuksesta samaa mieltä kuin Korkeimman oikeuden enemmistö.

Oikeusneuvos Engstrand: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Guimaraes-Purokoski.