KKO:2026:42
Seksuaalirikos – Raiskaus – Seksuaalinen kajoaminen
R2024/340
450
09.06.2026
ECLI:FI:KKO:2026:42
B oli ollut vapaaehtoisesti A:n kanssa sukupuoliyhteydessä, jonka kuluessa A oli alkanut videokuvata yhdyntää ilman B:n suostumusta. A oli B:n pyynnöstä lopettanut kuvaamisen. B oli näkynyt videolla lähes kokonaan alastomana.
Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla, että sukupuoliyhteyden aikana B:n suostumuksetta tapahtunut kuvaaminen ei ollut niin olennainen osa sukupuoliyhteyden toteuttamista, että A:n menettely olisi täyttänyt raiskauksen tunnusmerkistön. Sukupuoliyhteyden aikana tapahtunutta kuvaamista oli pidettävä seksuaalisena tekona, johon B ei ollut osallistunut vapaaehtoisesti. Kun teko oli olennaisesti loukannut B:n seksuaalista itsemääräämisoikeutta, A:n menettely täytti seksuaalisen kajoamisen tunnusmerkistön.
RL 20 luku 1 §
RL 20 luku 3 §
Asian käsittely alemmissa oikeuksissa
Syyte ja vastaus Pohjois-Savon käräjäoikeudessa
Syyttäjä vaati A:lle rangaistusta syytekohdassa 1 seksuaalisesta kajoamisesta sillä perusteella, että A oli 8.7.2023 tehnyt seksuaalisen teon B:lle, joka ei ollut osallistunut tekoon vapaaehtoisesti, videokuvamaalla ilman B:n suostumusta tilannetta, jossa osapuolet olivat olleet yhdynnässä. Teko oli loukannut olennaisesti B:n seksuaalista itsemääräämisoikeutta ottaen huomioon, että B oli näkynyt videolla alastomana lähes kokonaan.
Syyttäjä vaati A:lle rangaistusta syytekohdassa 2 samassa yhteydessä tehdystä raiskauksesta sillä perusteella, että A oli ollut sukupuoliyhteydessä B:n kanssa, joka ei ollut osallistunut siihen vapaaehtoisesti. B ei ollut antanut suostumustaan sukupuoliyhteyteen, jota kuvataan. Suostumuksellisena alkanut B:n sukuelimeen kohdistunut yhdyntä oli muuttunut ilman suostumusta toteutetuksi, kun A oli ottanut kameran esiin ja alkanut kuvata. Jäätyään kiinni syytekohdassa 1 tarkoitetusta kuvaamisesta A oli jatkanut B:n sukuelimeen kohdistuvaa sukupuoliyhteyttä ilman B:n suostumusta.
A vaati vastauksessaan syytteen hylkäämistä. Syytekohdan 1 osalta A vetosi muun ohella siihen, ettei kuvaaminen ollut osapuolten suostumuksellisessa, pidemmän aikaa kestäneessä yhdynnässä olosuhteisiin nähden olennainen seksuaalinen teko. Mikäli kuvaaminen oli rikos, kysymyksessä oli enintään salakatselu tai seksuaalinen ahdistelu. Syytekohdan 2 osalta A kiisti olleensa sukupuoliyhteydessä B:n kanssa niin, että tämä ei olisi osallistunut siihen vapaaehtoisesti. Vaikka B ei olisikaan antanut suostumustaan sukupuoliyhteyden kuvaamiseen, se ei poistanut B:n vapaaehtoisuutta sukupuoliyhteyteen.
Käräjäoikeuden tuomio 6.10.2023 nro 23/139121
Käräjäoikeus luki A:n syyksi syytekohdassa 1 seksuaalisen kajoamisen syytteen mukaisesti.
Syytekohdassa 2 käräjäoikeus katsoi A:n syyllistyneen syytteessä kuvattuun raiskaukseen, kuitenkin niin, että raiskaus oli alkanut vasta siitä, kun A oli kuvaamisen lopettamisen jälkeen jatkanut B:n sukuelimeen kohdistuvaa sukupuoliyhteyttä ilman B:n suostumusta. Käräjäoikeus hylkäsi syytteen siltä osin kuin raiskauksen oli väitetty alkaneen jo kameran esille ottamisesta ja kuvaamisen aloittamisesta.
Käräjäoikeus tuomitsi A:n hänen syykseen luetuista seksuaalisesta kajoamisesta sekä raiskauksesta yhteiseen 1 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistukseen.
Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Katriina Rapo ja lautamiehet.
Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 21.2.2024 nro 24/107302
A ja syyttäjä valittivat hovioikeuteen. A vaati valituksessaan ensisijaisesti syytteen hylkäämistä molempien syytekohtien osalta. Syytekohdassa 1 hän vaati toissijaisesti, että hänen katsotaan syyllistyneen salakatseluun tai seksuaaliseen ahdisteluun seksuaalisen kajoamisen asemesta. Syyttäjä vaati valituksessaan, että A:n syyksi luetaan syytekohdassa 2 raiskaus siitä hetkestä, kun kuvaaminen oli aloitettu.
Hovioikeus katsoi, että sukupuoliyhteyden kuvaaminen oli niin vahvasti toisen seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen kohdistuvaa, että A:n oli täytynyt ymmärtää, ettei se ollut hyväksyttävää ilman asianomistajan nimenomaista sanoin tai muulla tavoin ilmaisemaa suostumusta. Alastoman asianomistajan kuvaaminen sukupuoliyhteydessä kyseisissä olosuhteissa täytti seksuaalisen kajoamisen tunnusmerkistön. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden syyksilukemista syytekohdan 1 osalta.
Hovioikeus katsoi edelleen, että videokuvaaminen oli selvästi erillinen teko raiskauksen tunnusmerkistössä edellytettyyn sukupuoliyhteyteen nähden. Yhteisymmärryksessä aloitettu sukupuoliyhteys ei automaattisesti muutu raiskausrikokseksi sillä, että sukupuoliyhteyttä kuvataan ilman toisen osapuolen suostumusta. Hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että raiskausrikos ei ollut alkanut kuvaamisesta. Hovioikeus arvioi syytekohdan 2 tapahtumat vielä kuvaamisen lopettamisen jälkeen, ja toisin kuin käräjäoikeus hylkäsi syytteen raiskauksesta myös tältä osin.
Hovioikeus tuomitsi A:n syytekohdan 1 seksuaalisesta kajoamisesta 7 kuukauden ehdolliseen vankeuteen.
Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Tuulikki Räsänen, Tellervo Turunen ja Päivi Törmänen.
Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa
A:lle myönnettiin valituslupa oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:n 2 momentin 2 kohdan nojalla rajoitettuna kysymykseen siitä, täyttääkö hovioikeuden hänen syykseen syytekohdassa 1 lukema menettely seksuaalisen kajoamisen tunnusmerkistön.
Syyttäjälle myönnettiin valituslupa mainitun lainkohdan nojalla rajoitettuna kysymykseen siitä, täyttääkö hovioikeuden tuomiosta ilmenevä A:n menettely raiskauksen tunnusmerkistön siltä osin kuin hän on ollut sukupuoliyhteydessä B:n kanssa ja ilman B:n suostumusta kuvannut sitä.
A vaati valituksessaan, että syyte kohdassa 1 hylätään.
Syyttäjä vaati valituksessaan, että A:n syyksi luetaan syytekohdassa 2 raiskaus syytteen mukaisesti siitä hetkestä, kun kuvaaminen oli aloitettu.
A vaati vastauksessaan, että syyttäjän valitus hylätään.
Syyttäjä ja B vaativat vastauksissaan, että A:n valitus hylätään.
Korkeimman oikeuden ratkaisu
Perustelut
Asian tausta ja kysymyksenasettelu
1. Alemmat oikeudet ovat katsoneet selvitetyksi, että asianomistaja oli ollut vapaaehtoisesti A:n kanssa sukupuoliyhteydessä, jonka kuluessa A oli alkanut puhelimellaan videokuvata yhdyntää ilman asianomistajan suostumusta. Kun asianomistaja oli havainnut kuvaamisen ja pyytänyt A:ta lopettamaan sen, A oli lopettanut kuvaamisen. Asianomistaja oli näkynyt videolla lähes kokonaan alastomana.
2. Hovioikeus on lukenut A:n syyksi seksuaalisen kajoamisen syytekohdassa 1. Hovioikeus on katsonut, että A:n edellä kuvattu menettely ei ole täyttänyt raiskauksen tunnusmerkistöä ja hylännyt sitä koskevan syytteen kohdassa 2.
3. Korkeimmassa oikeudessa on ratkaistavana kysymys siitä, onko A syyllistynyt rikokseen ja täyttääkö hänen edellä mainittu menettelynsä siinä tapauksessa seksuaalisen kajoamisen tai raiskauksen tai molempien rikosten tunnusmerkistöt.
Sovellettavat säännökset ja arvioinnin lähtökohdat
4. Rikoslain 20 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan raiskauksesta on tuomittava se, joka on sukupuoliyhteydessä sellaisen henkilön kanssa, joka ei osallistu siihen vapaaehtoisesti. Pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan henkilön osallistumista sukupuoliyhteyteen ei ole pidettävä vapaaehtoisena, jos hän ei ole sanallisesti, käytöksellään tai muulla tavoin ilmaissut osallistuvansa siihen vapaaehtoisesti.
5. Saman luvun 3 §:n 1 momentin mukaan se, joka koskettelemalla tai muulla tavoin tekee muun kuin 1 §:ssä tarkoitetun seksuaalisen teon sellaiselle henkilölle, joka ei osallistu siihen vapaaehtoisesti, tai saa tämän ryhtymään sellaiseen tekoon, ja teko olennaisesti loukkaa tämän seksuaalista itsemääräämisoikeutta, on tuomittava seksuaalisesta kajoamisesta. Pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan henkilön osallistumista seksuaaliseen tekoon ei ole pidettävä vapaaehtoisena, jos hän ei ole sanallisesti, käytöksellään tai muulla tavoin ilmaissut osallistuvansa siihen vapaaehtoisesti.
6. Rikoslain 20 luvun 23 §:n 1 momentin mukaan sukupuoliyhteydellä tarkoitetaan mainitussa laissa sukuelimellä tehtävää taikka sukuelimeen tai peräaukkoon kohdistuvaa seksuaalista tunkeutumista toisen kehoon, toisen sukuelimen ottamista omaan kehoon taikka toisen sukuelimen tai peräaukon koskettelua sukuelimellä tai suulla. Pykälän 2 momentin mukaan seksuaalisella teolla tarkoitetaan sellaista tekoa, joka tekijä ja kohteena oleva henkilö sekä teko-olosuhteet huomioon ottaen on seksuaalisesti olennainen.
7. Seksuaalirikoksia koskeva rikoslain 20 luku on uudistettu 1.1.2023 voimaan tulleella lailla (723/2022). Lain säätämiseen johtaneesta hallituksen esityksestä ilmenevällä tavalla aikuisiin kohdistuvat rangaistussäännökset on muutettu suostumusperusteisiksi tarkoituksena turvata seksuaalinen itsemääräämisoikeus entistä paremmin. Raiskaukseen syyllistyy se, joka on sukupuoliyhteydessä sellaisen henkilön kanssa, joka ei osallistu siihen vapaaehtoisesti. Seksuaalista kajoamista koskeva säännös vastaa pitkälti raiskaussäännöstä, mutta koskee muita seksuaalisia tekoja kuin sukupuoliyhteyttä. (HE 13/2022 vp s. 53 ja 56.)
8. Raiskausta koskevan rikoslain 20 luvun 1 §:n perusteluiden mukaan seksuaalinen itsemääräämisoikeus jatkuu sukupuoliyhteyden aikanakin. Selvää on, että seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen kuuluu oikeus milloin tahansa kieltäytyä sukupuoliyhteyden jatkamisesta silloinkin, kun se on alkanut molemmin puolin vapaaehtoisesti. Se, että henkilö jälkeenpäin katuu vapaaehtoista osallistumistaan sukupuoliyhteyteen tai hänen suhtautumisensa siihen muuttuu kielteiseksi vasta sukupuoliyhteyden jälkeen, ei sen sijaan tee siitä raiskausta. (HE 13/2022 vp s. 100.)
9. Tilanteissa, joissa yksi osapuoli ilmaisee rajoja sukupuoliyhteyden toteuttamistavalle, voi niiden noudattamatta jättäminen merkitä toisen seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkausta. Sukupuoliyhteyden osapuoli saattaa esimerkiksi toiselta osapuolelta salaten jättää käyttämättä ehkäisyvälinettä, jonka käyttämistä toinen on edellyttänyt, tai aloittaa peräaukkoon kohdistuvan sukupuoliyhteyden henkilön kanssa, joka oli nimenomaisesti ilmaissut suostuvansa vain sukuelimeensä kohdistuvaan sukupuoliyhteyteen. Yhteisymmärryksessä aloitetun sukupuoliyhteyden aikana tehdyt tahalliset loukkaukset voivat olla asteeltaan ja luonteeltaan hyvin erilaisia ja sitä, minä rikoksina tällaiset teot ovat mahdollisesti rangaistavia, on arvioitava tapauskohtaisesti. Teko voi täyttää raiskauksen tunnusmerkistön, jos sukupuoliyhteyden jatkuessa toiselta puuttuu vapaaehtoisuus osallistua minkäänlaiseen sukupuoliyhteyteen. Jos tekijä muulla tavalla olennaisesti loukkaa toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta, voi teko täyttää seksuaalisen kajoamisen tunnusmerkistön. (HE 13/2022 vp s. 100–101.)
10. Seksuaalista kajoamista koskevan rikoslain 20 luvun 3 §:n perusteluista ilmenee, että kuvan valmistamista toisesta salaa tai muuten ilman tämän lupaa on arvioitava kuvan sisällön ja muiden olosuhteiden perusteella. Esimerkiksi toisen henkilön sukuelinten tai sukupuoliyhteyden kuvaaminen ilman tämän vapaaehtoista osallistumista on lähtökohtaisesti säännöksessä tarkoitettu seksuaalista itsemääräämisoikeutta olennaisesti loukkaava seksuaalinen teko. (HE 13/2022 vp s. 109.)
11. Korkein oikeus toteaa, että yhteisymmärryksessä aloitetun sukupuoliyhteyden aikana tehtyjen seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkausten rangaistavuus on arvioitava tapauskohtaisesti. Korkein oikeus katsoo arvioinnissa olevan merkityksellistä, onko loukkaus osa rikoslain 20 luvun 23 §:n 1 kohdassa määritellyn sukupuoliyhteyden toteuttamista. Jos seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaava teko ei ole osa sukupuoliyhteyden toteuttamista, se arvioidaan lähtökohtaisesti muuna rikoksena kuin raiskauksena.
Korkeimman oikeuden arviointi tässä asiassa
12. A ja asianomistaja olivat olleet yhteisymmärryksessä alkaneessa sukupuoliyhteydessä, jonka kuluessa A oli alkanut puhelimellaan videokuvata yhdyntää ilman asianomistajan suostumusta. A oli asianomistajan pyynnöstä lopettanut kuvaamisen. Asianomistaja oli näkynyt videolla lähes kokonaan alastomana.
13. Korkein oikeus toteaa, että asianomistaja on aloittanut osallistumisen sukupuoliyhteyteen vapaaehtoisesti. Se, että A on alkanut asianomistajan tietämättä ja ilman asianomistajan suostumusta kuvata sukupuoliyhteyttä sen kuluessa, ei ole muuttanut sukupuoliyhteyden toteuttamistapaa asianomistajan vapaaehtoisuuteen perustumattomaksi. Pelkästään se, että kuvaamisen kohteena on ollut sukupuoliyhteydessä ollut asianomistaja eikä tällaista kuvaamista olisi voinut tapahtua ilman sukupuoliyhteyttä, ei liitä kuvaamista niin olennaiseksi osaksi sukupuoliyhteyden toteuttamista, että tekoa olisi pidettävä raiskauksena. Näin ollen sukupuoliyhteydessä olleen asianomistajan kuvaamista on arvioitava sukupuoliyhteydestä erillisenä tekona, eikä nyt puheena oleva A:n menettely täytä raiskauksen tunnusmerkistöä.
14. Korkein oikeus toteaa, että sukupuoliyhteydessä olleen asianomistajan kuvaaminen on ollut seksuaalinen teko, johon asianomistaja ei ole osallistunut vapaaehtoisesti. Kun otetaan huomioon A:n kuvaaman videon sisältö, teon on katsottava olennaisesti loukanneen asianomistajan seksuaalista itsemääräämisoikeutta.
15. Edellä mainituilla perusteilla Korkein oikeus katsoo hovioikeuden tavoin, että A:n menettely täyttää seksuaalisen kajoamisen tunnusmerkistön.
Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Ari Kantor, Lena Engstrand, Mika Ilveskero, Alice Guimaraes-Purokoski ja Kaarlo Hakamies. Esittelijä Juhana Moilanen.