KKO:2026:53

A ja B saapuivat Suomeen 11.12.2021 Espanjasta. He olivat poistumassa maasta 13.12.2021 lentoasemalla, kun heidän matkalaukuistaan löydettiin 73 700 euroa käteistä rahaa. Syyttäjä vaati A:lle ja B:lle rangaistusta törkeästä rahanpesusta.

Kysymys siitä, oliko esirikoksesta esitetty riittävä selvitys.

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Syyte ja vastaukset Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa

Syyttäjä vaati A:lle ja B:lle rangaistusta 11.–13.12.2021 tehdystä törkeästä rahanpesusta. A ja B olivat yhdessä ottaneet vastaan, siirtäneet ja pitäneet hallussaan rikoksella hankittua omaisuutta hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä tai peittääkseen tai häivyttääkseen hyödyn laittoman alkuperän tai avustaakseen rikoksentekijää välttämään rikoksen oikeudelliset seuraamukset tai ainakin peittäneet tai häivyttäneet rikoksella hankitun omaisuuden todellisen luonteen ja alkuperän taikka avustaneet toista tällaisessa peittämisessä tai häivyttämisessä.

Syytteen mukaan A ja B olivat saapuneet Suomeen 11.12.2021 Espanjasta. Heidän matkatavaransa oli tullessa läpivalaistu, eikä heillä ollut tuolloin ollut hallussaan suuria määriä käteistä rahaa. Suomeen päästyään he olivat majoittuneet vuokrahuoneistossa 11.–13.12.2021 Helsingissä. A oli 11.12.2021 illalla käynyt kadulla ja mennyt paikalle saapuneeseen henkilöautoon hetkeksi sisälle. A oli tullut autosta ulos kädessään pussi ja kävellyt takaisin sisälle.

A ja B olivat olleet 13.12.2021 poistumassa maasta lentoasemalla. Heihin kohdistuneessa tarkastuksessa A:n matkalaukusta oli löytynyt 44 000 euroa käteistä rahaa ja B:n matkalaukusta 29 700 euroa, eli yhteensä 73 700 euroa. Rahoille suoritetussa tutkimuksessa niistä ei ollut löydetty kummankaan vastaajan sormenjälkiä. Vastaajilla ei ollut ollut mitään uskottavaa syytä suuren käteisrahamäärän hallussa pitämiseen.

Vastaajien hallusta takavarikoiduista puhelimista oli löytynyt huumausaineisiin liittyvää kuvamateriaalia ja viestiketjuja, joissa vastaajat keskustelivat toisten henkilöiden kanssa huumausainekaupoista. Puhelimista oli löytynyt videomateriaalia, jossa ainakin B käsitteli marihuanaa.

Ottaen huomioon käteisen rahan suuri määrä ja vastaajien puhelimista löytynyt huumausainerikollisuuteen viittaava aineisto ja muu todistelu liittyen vastaajien liittymisestä huumausainerikollisuuteen sekä se, että rahat eivät olleet olleet mukana heidän tullessaan Suomeen, oli selvää, että rahat olivat peräisin rikollisesta toiminnasta. Vastaajat olivat myös itse mieltäneet tai heidän oli täytynyt vähintään tahallisuuden edellyttämällä todennäköisyydellä käsittää rahojen olevan peräisin laittomasta toiminnasta.

Rahanpesussa rikoksen kautta saatu omaisuus oli ollut erittäin arvokas. Rahanpesua oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä ottaen rahamäärän lisäksi huomioon, että kyseessä oli ollut kansainväliset rajat ylittävä rikollisuus, jolloin raha on vaikeammin jäljitettävissä.

A ja B kiistivät syytteen. Syyttäjä ei ollut osoittanut rikoshyötyä tuottanutta esirikosta, ja kysymys oli heidän laillisista rahavaroistaan, jotka olivat olleet heidän mukanaan jo heidän saapuessaan Suomeen.

Käräjäoikeuden tuomio 7.12.2022 nro 22/149395

Käräjäoikeus katsoi näytetyksi, että rahavarat oli saatu Suomesta ja että rahan laillinen lähde Suomessa oli poissuljettu. Käräjäoikeus otti lisäksi huomioon A:n ja B:n yhteydet huumausainetekemisiin ja katsoi, että A:lta ja B:ltä takavarikoidut rahat olivat rikoksella ja nimenomaisesti huumausainerikollisuudella saatua omaisuutta, minkä A ja B olivat tienneet vähintään olosuhdetahallisuuden täyttävällä tavalla. Käräjäoikeus katsoi, ettei varteenotettavaa epäilyä A:n ja B:n syyllistymisestä törkeään rahanpesuun jäänyt.

Käräjäoikeus tuomitsi A:n ja B:n törkeästä rahanpesusta ehdolliseen 1 vuoden 2 kuukauden pituiseen vankeusrangaistukseen ja tuomitsi heidät yhteisvastuullisesti menettämään valtiolle rahanpesun kohteena olleet takavarikoidut rahat 73 700 euroa.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Antti Vuorenmaa ja lautamiehet.

Helsingin hovioikeuden tuomio 31.5.2024 nro 24/123653

Hovioikeus katsoi rahanpesun syyksilukemisen edellyttävän, että syyttäjä on näyttänyt esirikoksen toteen siten, että rahanpesun kohteena olevien varojen voidaan todeta olevan peräisin rikollisesta toiminnasta eikä niiden laittomasta alkuperästä jää varteenotettavaa epäilyä, vaikka rahanpesurikoksesta tuomitseminen ei edellytä kaikkien esirikoksen yksityiskohtien tai olosuhteiden olevan selvitetty.

Hovioikeus katsoi selvitetyksi, että A:lla ja B:llä ei ollut ollut mukanaan heidän Suomeen saapuessaan sitä käteismäärää, joka oli löydetty heidän hallustaan Suomesta poistuttaessa. A:n ja B:n matkapuhelimista laite-etsinnässä löytynyt selvitys osoitti, että heillä kummallakin oli ollut huumausaineiden laittomaan kauppaan viittaavaa yhteistyötä tuntemattomaksi jääneiden henkilöiden kanssa. Viestikeskusteluilla ja muulla laite-etsinnässä löytyneellä selvityksellä ei ollut kuitenkaan B:n suorittamia internethakuja ja kummankin bitcoineja koskevia keskusteluja lukuun ottamatta paikallista yhteyttä Suomeen, vaikka osin keskustelua oli käyty Suomessa oleskelun aikana. Siltä osin kuin viestit liittyivät Suomeen, niistä voitiin vain päätellä A:n ja B:n saaneen Suomesta haltuunsa alkuperältään selvittämättömän käteismäärän. Pelkästään siitä, että selvitys osoitti rahoja saadun haltuun, ja siitä, että suurten rahavarojen hallussapitoa voitiin pitää epätyypillisenä, ei voitu kuitenkaan päätellä, olivatko rahat laillisesta vai laittomasta lähteestä. Myös laillisesti hankittuihin rahavaroihin saattoi liittyä salaamista. Esirikoksen yksilöinti oli jäänyt hyvin yleiselle tasolle.

Hovioikeus katsoi, ettei asiassa ollut esitetty riittävästi selvitystä, josta voitaisiin päätellä, että A:n ja B:n hallusta tavatut rahat olisivat peräisin huumausainerikoksesta tai jostakin muusta rikollisesta alkuperästä. Hovioikeus hylkäsi syytteen ja vapautti A:n ja B:n tuomitusta rangaistuksesta ja menettämisseuraamuksesta.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Ari Siltama, Otto Ollikainen ja Samuli Yli-Rahnasto.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

Syyttäjälle myönnettiin valituslupa.

Syyttäjä vaati valituksessaan, että A sekä B tuomitaan törkeästä rahanpesusta ja heidät tuomitaan menettämään valtiolle rahanpesurikoksen kohteena olleet 73 700 euroa.

A ja B vaativat vastauksissaan, että valitus hylätään.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

1. A ja B ovat saapuneet Suomeen 11.12.2021 Espanjasta. He ovat majoittuneet 11.–13.12.2021 vuokrahuoneistossa Helsingissä. A ja B ovat olleet 13.12.2021 poistumassa Suomesta lentoasemalla, kun heidän matkalaukuistaan on löydetty yhteensä 73 700 euroa käteistä rahaa useissa kumilenkein sidotuissa nipuissa.

2. Asiassa on kysymys siitä, ovatko A ja B syyllistyneet törkeään rahanpesuun. Erityisesti kysymys on siitä, onko asiassa esitetty riittävä selvitys rahanpesurikoksen esirikoksesta eli siitä, että vastaajien hallussa olleet rahavarat ovat rikoksella hankittuja.

Esirikoksen selvittämisestä rahanpesua koskevassa rikosasiassa

Sovellettavat säännökset ja esityöt

3. Rikoslain 32 luvun 6 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan rahanpesusta on tuomittava se, joka muun muassa ottaa vastaan, siirtää tai pitää hallussaan rikoksella hankittua omaisuutta, rikoksen tuottamaa hyötyä tai näiden tilalle tullutta omaisuutta lainkohdassa mainituissa tarkoituksissa. Saman momentin 2 kohdan mukaan rahanpesusta on tuomittava myös se, joka muun muassa peittää tai häivyttää rikoksella hankitun omaisuuden, rikoksen tuottaman hyödyn taikka näiden tilalle tulleen omaisuuden todellisen luonteen tai alkuperän taikka avustaa toista tällaisessa peittämisessä ja häivyttämisessä. Saman luvun 7 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan rikoksentekijä on tuomittava törkeästä rahanpesusta, jos rahanpesussa rikoksen kautta saatu omaisuus on ollut erittäin arvokas ja rahanpesu on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

4. Rahanpesu kriminalisoitiin kätkemisrikoksena vuonna 1994 (1304/1993) ja omana rikosnimikkeenään vuonna 2003 (61/2003). Viimeksi mainitun lain perustelujen mukaan uusia rahanpesusäännöksiä sovellettaessa esiin nousee kätkemisrikoksen yhteydessä käytännössä jo aiemmin ongelmalliseksi osoittautunut kysymys siitä, miten tarkoin esirikoksen täytyy olla selvitetty, jotta rahanpesusta voitaisiin rangaista. Perusteluissa on katsottu, että selvitettynä on oltava se, että esirikos on tapahtunut samoin kuin se, että esirikoksella on saatu taloudellista hyötyä. Sen sijaan rangaistavuuden edellytyksenä ei välttämättä ole esirikoksen tekijän tuomitseminen rangaistukseen tai edes se, että esirikoksen tekijä on tiedossa. (HE 53/2002 vp s. 36.) Kun rahanpesun rangaistavuutta laajennettiin lailla 187/2012 koskemaan myös eräitä tilanteita, joissa rahanpesijä on ollut itse osallinen rahanpesua edeltävään esirikokseen, lainmuutokseen johtaneessa hallituksen esityksessä todettiin rahanpesun rangaistavuuden edellytyksenä olevan, että esirikoksen konkretisoinnin perusteella kyseessä on in abstracto rangaistava teko ja että esirikos on tuottanut taloudellista hyötyä (HE 138/2011 vp s. 11).

5. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2018/1673/EU rahanpesun torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin (rahanpesurikosdirektiivi) 3 artiklassa säädetään rahanpesurikoksista. Artiklan 3 kohta koskee esirikoksia. Sen mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että (a) aiemmin tai samanaikaisesti annettu tuomio varat tuottaneesta rikollisesta toiminnasta ei ole artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista rikoksista annettavan tuomion edellytys; (b) 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista rikoksista on mahdollista antaa tuomio, jos todetaan, että varat olivat peräisin rikollisesta toiminnasta, ilman, että tarvitsee selvittää kaikkia kyseiseen rikolliseen toimintaan liittyviä tosiseikkoja tai olosuhteita, rikoksentekijän henkilöllisyys mukaan lukien.

6. Rahanpesurikosdirektiivi pantiin kansallisesti täytäntöön lailla 943/2020. Rahanpesurikosdirektiivin 3 artiklan 3 kohdan a ja b alakohdan ei katsottu edellyttävän lainsäädännön muuttamista (HE 183/2020 vp s. 15). Korkein oikeus toteaa, että kansallista oikeutta on tulkittava mahdollisimman pitkälle direktiivin sanamuodon ja tarkoituksen mukaisesti.

Oikeuskäytäntöä esirikoksista

7. Korkein oikeus ei ole antanut ennakkopäätöstä siitä, minkälaista selvitystä esirikoksesta rahanpesun syyksilukeminen edellyttää. Esirikosta koskevan selvitysvaatimuksen täyttymistä on kuitenkin arvioitu muun muassa laitonta tuontitavaraan ryhtymistä, kätkemisrikosta ja yrityssalaisuuden väärinkäyttöä koskevissa Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksissä.

8. Laitonta tuontitavaraan ryhtymistä koskevassa ratkaisussa KKO 2001:97 oli kysymys vastaajan hallusta löytyneistä lääkevalmisteista, joita ei ollut Suomessa laillisesti saatavissa normaalien jakelukanavien kautta. Korkein oikeus katsoi sellaisen mahdollisuuden, että teon kohteena olleet lääkevalmisteet olisi yksityishenkilöiden toimesta tuotu lääkelain mukaisesti maahan, olleen tapauksen olosuhteissa niin etäinen, ettei sitä ollut aihetta ottaa arvioinnin perustaksi. Näin ollen Korkein oikeus päätyi siihen, että lääkevalmisteet oli salakuljetettu maahan.

9. Kätkemisrikosta koskevassa ratkaisussa KKO 2004:24 (kohta 21) Korkein oikeus on katsonut, että asiassa esitetyllä näytöllä oli kokonaisuutena arvioiden selvästi suljettu pois se mahdollisuus, että takavarikoidut esineet olisivat millään muulla tavalla kuin rikoslain 32 luvun 1 §:ssä tarkoitetun varkausrikoksen kautta joutuneet pois oikeilta omistajiltaan päätyen vastaajan haltuun. Varteenotettavaa epäilyä vastaajan syyllisyydestä ei jäänyt, vaikka kaikkien esineiden alkuperää ei voitu oikeudenkäynnissä lopullisesti selvittää.

10. Edelleen Korkein oikeus on katsonut yrityssalaisuuden väärinkäyttöä koskevassa ratkaisussa KKO 2013:17 (kohta 25), että yrityssalaisuudeksi katsottavien tietojen siirron luvallisuus yritysten välillä oli suljettu pois riittävän varmasti ja että yrityssalaisuuden hankkiminen muulla tavoin kuin yritysvakoilulla tai yrityssalaisuuden rikkomisella oli asiassa niin epätodennäköistä, että yrityssalaisuuden väärinkäytön esirikos oli katsottava asiassa tunnusmerkistön edellyttämin tavoin selvitetyksi.

Korkeimman oikeuden arvio

11. Rahanpesua koskevassa rikoslain 32 luvun 6 §:n säännöksessä rangaistavuuden edellytykseksi esirikoksen osalta on säädetty se, että omaisuus on hankittu tai hyöty saatu rikoksella. Säännöksen sanamuodon perusteella rahanpesusta tuomitseminen ei edellytä, että varat tuottanut rikollinen toiminta olisi yksilöitävissä tarkemmin.

12. Kuten rahanpesua koskevan säännöksen esitöissä on todettu (edellä kohta 4), rahanpesun syyksilukeminen ei edellytä, että esirikoksen tekijä olisi tuomittu esirikoksesta tai että tekijä olisi tiedossa. Rahanpesun tunnusmerkistön täyttyminen ei myöskään edellytä, että esirikoksen tekoajasta, tekopaikasta taikka muista olosuhteista olisi esitetty yksityiskohtaista näyttöä. Rahanpesurikosdirektiivissä on puolestaan korostettu (edellä kohta 5), että tuomitsemisen tulee olla mahdollista ilman, että tarvitsee selvittää kaikkia kyseiseen rikolliseen toimintaan liittyviä tosiseikkoja tai olosuhteita.

13. Edellä lausutun perusteella Korkein oikeus toteaa, että rahanpesusta tuomitseminen edellyttää riittävää selvitystä mistä tahansa sellaisesta esirikoksesta, josta tekijä on saanut taloudellista hyötyä. Esirikoksen selvittäminen on tarpeen sen osoittamiseksi, että rahanpesun kohteena oleva omaisuus, hyöty tai niiden sijaan tullut omaisuus voidaan katsoa saaduksi jollakin taloudellista hyötyä tuottaneella rikoksella.

14. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan rikoksen syyksilukeminen edellyttää, ettei vastaajan syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Näyttötaakka rikosasioissa on syyttäjällä tai asianomistajalla. Mainitun luvun 1 §:n 2 momentin mukaan näytön arviointi tuomioistuimessa perustuu vapaaseen todistusharkintaan, jossa tuomioistuimen on perusteellisesti ja tasapuolisesti arvioitava todisteiden ja muiden seikkojen näyttöarvo. Koska näyttökysymykset vaihtelevat tapauksittain, todisteiden arvottamisesta tai punnintamenetelmistä ei voida antaa kiinteitä ja kaavamaisia ohjeita. Yleisesti noudatettaviin periaatteisiin kuitenkin kuuluu muun muassa, että todisteita arvioidaan objektiivisesti, tasapuolisesti ja yleisten kokemussääntöjen mukaisesti ja myös yksilöidysti ennen kokonaisarvioinnin tekemistä.

15. Korkein oikeus toteaa, että mahdollisuudet esittää näyttöä rahanpesun esirikoksesta vaihtelevat tapauskohtaisesti myös sen mukaan, minkä laatuisesta esirikoksesta on kysymys ja minkälaiseen omaisuuteen väitetty rahanpesu on kohdistunut. Kun rahanpesun kohteena on raha, esirikoksen täyttymistä ei voida arvioida kohteen ominaisuuksien perusteella. Muun muassa näistä syistä se, mistä seikoista rahanpesua koskevassa asiassa tulee esittää todistelua esirikoksen näyttämiseksi, vaihtelee tapauskohtaisesti. Selvää on, että rahanpesun syyksilukeminen edellyttää, että oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 3 §:n 2 momentissa säädetty rikosasioiden näyttökynnys ylittyy omaisuuden tai hyödyn rikollisen alkuperän ja muiden tuomitsemisen edellytyksenä olevien seikkojen osalta.

16. Myös sellaisessa rikosasiassa, jossa ei ole voitu yksilöidä esirikosta tai esittää sitä koskevaa yksilöityä näyttöä mutta jossa on esitetty näyttöä siitä, että omaisuutta tai hyötyä ei ole voitu saada muutoin kuin rikoksella, näyttökynnys voi ylittyä. (Ks. esim. laitonta tuontitavaraan ryhtymistä, kätkemisrikosta ja yrityssalaisuuden väärinkäyttöä koskevat KKO 2001:97, KKO 2004:24 ja KKO 2013:17 edellä kohdissa 8–10.) Tämä kuitenkin edellyttää, että omaisuuden laillinen alkuperä voidaan sulkea pois niin, ettei vastaajan syyllistymisestä rahanpesuun jää varteenotettavaa epäilyä.

Näytön arviointi tässä asiassa

Esirikoksesta esitetty näyttö ja sen arviointi

17. A:n ja B:n hallusta on maasta poistumisen yhteydessä heihin kohdistuneessa tarkastuksessa löydetty yhteensä 73 700 euroa käteistä rahaa. Asiassa on käräjäoikeuden ja hovioikeuden tuomioista ilmenevällä tavalla tullut selvitetyksi, että käteisvarat eivät ole olleet vastaajien mukana heidän saapuessaan Suomeen. Tätä ei ole enää Korkeimmassa oikeudessa riitautettu.

18. Väitetyn rahanpesurikoksen kohteena on käsillä olevassa asiassa käteinen raha. Käteistä rahaa on mahdollista hankkia monilla laillisilla keinoilla, mutta näin suuren käteissumman hankkimista muutaman päivän Suomessa oleskelun aikana vailla aiempaa ammatillista tai henkilökohtaista liityntää Suomeen voidaan pitää erittäin epätavallisena. Tutkituista seteleistä ei ole löytynyt vastaajien sormenjälkiä, mutta niistä on löytynyt kahden suomalaisen henkilön sormenjäljet, joista toisella on syyttäjän ilmoituksen mukaan huumausainerikostaustaa.

19. A ja B ovat hankkineet lentoliput Suomeen saapumistaan edeltävänä päivänä ja viettäneet Suomessa vain lyhyen ajan. Tuona aikana he ovat lähinnä oleskelleet vuokraamassaan huoneistossa. Heillä ei ole ollut aiempaa yhteyttä Suomeen. Matkasta ja sen järjestelyistä esitetty viittaa siihen, että heidän tarkoituksenaan on ollut noutaa heidän hallustaan lentoasemalla löydetyt rahat Suomesta. Korkein oikeus katsoo tässä ja edellisessä kohdassa esitettyjen seikkojen tukevan käsitystä varojen laittomasta alkuperästä.

20. B:n puhelimesta on laite-etsinnässä löydetty valokuvia marihuanan kukinnoista ja aineesta, jota on epäilty kannabisvoiksi, sekä video, jossa käsitellään marihuanan kukintoja. Puhelimesta on lisäksi löydetty viestisovelluksessa käytyä keskustelua, joka selvästi liittyy huumausaineiden kauppaan. Toisaalta videon ja valokuvien tallennusajat ovat 16.11.2021 ja 28.9.2021 eli ennen matkaa Suomeen ja viimeksi mainittuna ajankohtana tallennetut valokuvat paikantuvat sijainniltaan Espanjaan. Jo ennen vastaajien Suomeen saapumista aloitetusta viestikeskustelusta puolestaan käy ilmi, että sen toinen osapuoli on Berliinissä, eikä keskustelussa ole viitteitä Suomeen taikka syytteessä tarkoitettuihin rahoihin, vaikka keskustelua onkin jatkettu myös sen jälkeen, kun vastaajat ovat saapuneet Suomeen.

21. A:n puhelimesta on laite-etsinnässä löydetty osin samoja 16.11.2021 otettuja valokuvia sekä neljä videota, joilla käsitellään suurehkoja määriä todennäköisesti marihuanaa ja MDMA:ta. Videot on kuvattu ennen vastaajien saapumista Suomeen marraskuussa 2021. Myös A:n puhelimesta on löydetty keskustelua, joka on koskenut huumausaineita ja jota on käyty vastaajien ollessa Suomessa. Keskustelussa on lähetetty myös valokuvia huumausaineista. Keskustelusta käy ilmi, että sen toinen osapuoli ei ole Suomessa, eikä keskustelussa ole viittauksia Suomeen taikka syytteessä tarkoitettuihin rahoihin.

22. Vastaajien puhelimista saatu, kohdissa 20 ja 21 kuvattu aineisto osoittaa, että heistä kummallakin on ollut huumausaineiden kauppaan liittyvää yhteistoimintaa eri tahojen kanssa. Tätä päätelmää tukee myös Saksan viranomaisten oikeusapupyyntöön antama vastaus, jonka mukaan vastaajien on selvitetty olleen tekemisissä Saksassa huumausainerikoksista epäiltyjen henkilöiden kanssa. Näistä todisteista ei ilmene suoraa liityntää tapahtumiin Suomessa, mutta näyttö kuitenkin osaltaan tukee päätelmää siitä, että vastaajien hallusta löytyneet varat ovat peräisin rikollisesta toiminnasta.

23. Suomen tapahtumien osalta asiassa on esitetty näyttönä valvontakameran tallenteita, joista käy ilmi, että vastaajien vuokrahuoneiston läheisyydessä on 11.12.2021 käyty autolla, johon A on noussut hetkeksi, minkä jälkeen hän on palannut huoneistoon kantaen oletettavasti paperikassia. Seuraavana päivänä 12.12.2021 vastaajat ovat poistuneet huoneistosta noin kolmen tunnin ajaksi palaten takaisin kantaen kassia. Kummankin vastaajan puhelimesta on löydetty 12.12.2021 kuvakaappauksia keskusteluista, jotka on tallennettu vastaajien ollessa Suomessa ja joissa on keskusteltu bitcoineilla tehtävästä maksusta ja toimituksen tekemisestä tätä maksua vastaan vastaajien käyttämän huoneiston läheisyyteen. Tämä keskustelu on voinut liittyä siihen tapahtumainkulkuun, jonka seurauksena syytteessä tarkoitetut rahat ovat päätyneet vastaajille, mutta keskustelusta itsessään ei ole pääteltävissä rahojen laillista tai laitonta alkuperää. A:n ja B:n toimista Suomessa esitetty selvitys ei toisaalta nosta esiin mitään viitteitä siitä, että raha olisi peräisin jostain laillisesta lähteestä.

24. Edelleen B:n puhelimen selaimen hakuhistoriasta on Suomessa oleskelun aikana löytynyt hakuja koskien muun ohessa bitcoineja, vakuumipakkauslaitteita ja huumausaineita. A:n puhelimeen on lisäksi heidän Suomessa ollessaan tallennettu kuvakaappauskuvia suurehkoista määristä huumausainetta. Mainitut seikat tukevat päätelmää, jonka mukaan vastaajien huumausaineisiin liittyvä toiminta on jatkunut myös Suomessa.

Näytön kokonaisarviointi

25. Korkein oikeus toteaa, että järjestäytyneeseen ja rajat ylittävään rikollisuuteen liittyy tyypillisesti eriytynyt tehtävänjako, jossa rikoshyötyä voidaan pitkiäkin aikoja esirikoksen jälkeen siirtää maasta toiseen ja jossa toimintaa voidaan muutenkin ohjata ja järjestää eri maista. Vaikka on mahdollista, että laillista alkuperää olevia varoja pyritään häivyttämään kuljettamalla niitä käteisenä ulkomaille, olennaisesti todennäköisempänä tässä asiassa esitetyn näytön kokonaisarvioinnin perusteella on pidettävä sitä, että käteisvarat ovat olleet peräisin rikollisesta toiminnasta.

26. A:n ja B:n liittyminen suuria huumausaine-eriä koskevaan ja siten huomattavaa rikoshyötyä tuottavaan rikolliseen toimintaan on osoitettu heidän puhelimistaan löydetyllä aineistolla. Tätä rikolliseen toimintaan liittyvää viestittelyä he ovat jatkaneet myös lyhyen Suomessa oleskelunsa aikana. Ratkaisevaa merkitystä ei ole annettava sille, että viestittelyn toinen osapuoli ei ole ollut Suomessa. A:n ja B:n on selvitetty saaneen Suomessa haltuunsa poikkeuksellisen suuren määrän käteistä rahaa, vaikka heillä ei ole ollut Suomeen mitään liityntää, joka voisi viitata rahojen olleen laillisesta alkuperästä. Myöskään selvityksessä, joka koskee heidän toimintaansa Suomessa, ei ole viitteitä tällaiseen. Syytettä tukeva näyttö on kokonaisuutena arvioiden vahvaa, eivätkä A ja B ole pystyneet esittämään mitään vaihtoehtoista tapahtumainkulkua, joka voisi osoittaa sen, että heidän hallustaan Suomessa tavatut rahavarat olisivat peräisin laillisesta toiminnasta.

27. Vaikka sitä esirikosta, josta rikoksen kohteena oleva omaisuus on peräisin, ei ole kyetty enemmälti yksilöimään, Korkein oikeus katsoo, ettei asiassa jää näyttöä kokonaisuutena arvioiden varteenotettavaa epäilyä siitä, että A:n ja B:n hallusta löydetyt rahat ovat rahanpesun tunnusmerkistössä edellytetyllä tavalla rikoksella hankittuja. Edellä kuvatut olosuhteet huomioon ottaen A:n ja B:n on myös täytynyt tietää, että rahat ovat olleet peräisin rikollisesta toiminnasta.

Syyksilukeminen ja rangaistuksen määrääminen

28. A:n ja B:n on näytetty menetelleen syytteen teonkuvauksessa kerrotulla tavalla. Rikoksen kautta saatu omaisuus on ollut erittäin arvokas. Ottaen lisäksi huomioon, että kyseessä on ollut kansainväliset rajat ylittävä rikollisuus, rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. A ja B ovat siten syyllistyneet käräjäoikeuden heidän syykseen lukemaan törkeään rahanpesuun.

29. Käräjäoikeus on tuominnut A:n ja B:n 1 vuoden 2 kuukauden pituiseen ehdolliseen vankeusrangaistukseen 1.11.2024 päättyvine koeaikoineen. Syyttäjä ei ole hakenut hovioikeudessa muutosta. Korkein oikeus katsoo, ettei sillä ole aihetta arvioida rangaistusta toisin kuin käräjäoikeus.

Menettämisseuraamus

30. A:n ja B:n rikoksen kohteena olleet käteisvarat 73 700 euroa on tuomittava rikoslain 32 luvun 12 §:n 1 momentin nojalla valtiolle menetettäväksi.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomiota muutetaan seuraavasti:

A tuomitaan törkeästä rahanpesusta (tekoaika 11.–13.12.2021) 1 vuoden 2 kuukauden vankeusrangaistukseen. Vankeusrangaistus on ehdollinen.

B tuomitaan törkeästä rahanpesusta (tekoaika 11.–13.12.2021) 1 vuoden 2 kuukauden vankeusrangaistukseen. Vankeusrangaistus on ehdollinen.

A ja B tuomitaan yhteisvastuullisesti rikoslain 32 luvun 12 §:n nojalla menettämään valtiolle rahanpesun kohteena olleet takavarikoidut rahat 73 700 euroa.

Hovioikeuden tuomiota ei muuteta muilta osin.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Mika Huovila, Lena Engstrand, Juha Mäkelä, Alice Guimaraes-Purokoski ja Pasi Pölönen. Esittelijä Jenna Mansikkamäki.